LAPCI RY – LAUSUNTO
SISÄKORVAISTUTELASTEN
VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS 04.12.2015

Lapsiasianvaltuutetun toimisto

LapCI – Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry:n lausunto Lapsiasiavaltuutetun lausuntopyyntöön 29.10.2015

LapCI – Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry:n perusti joukko vanhempia v. 1999. Tarkoituksena on edustaa ja tukea kaikkia sisäkorvaistutteen (SI) saaneita lapsia (n. 330 lasta) ja heidän perheitään kautta koko Suomen.

Otamme pyynnöstänne kantaa koulunkäyntiasioihin kuulovammaisten sisäkorvaistutetta käyttävien lasten näkökulmasta.

Opetusmenetelmät, opetuksen mukauttaminen ja suoritusten arviointi

Opetusmenetelmät eivät aina tue kuulovammaisen lapsen etua eivätkä edistä tasa-arvoa oppimisessa. Aina kouluissa ei osata huomioida vammaisen lapsen yksilöllistä tapaa oppia. Myös esimerkiksi alakoulujen jakotuntien väheneminen säästösyistä vähentää pienryhmissä tapahtuvaa opetusta. Opettajilla ei välttämättä ole riittävää osaamista ottaa opetuksessaan huomioon kuulovammaisen lapsen tarpeita: puhe saattaa olla epäselvää, liian hiljaista, ohjeet epäselviä tai opettaja puhuu selin luokkaan nähden – huulioluku ei onnistu.

Kuulovammaisten lasten suoritusten arviointi niissä tehtävissä, joissa opetus tai suoritus pohjautuu kuuloon, tulisi mukauttaa lapsen vamman mukaiseksi. HOJKS ei välttämättä tue oppilasta, jos sinne ei osata yksilöllisesti kuvata lapsen tarpeita sekä keinoja kuten esim. suullisena annetut tehtävät saa kuunnella kaksi kertaa tai vieraiden kielten kuullun ymmärtämistehtävät suoritetaan erillisessä tilassa opettajan/avustajan lukemana jolloin saadaan huulioluku tueksi.

Sosiaaliset tilanteet ja tuki

Kuulovamma tuo paljon haasteita sosiaalisiin ryhmätilanteisiin. Kuulovammaisten lasten on vaikea saada kouluavustajia, jos heillä on pelkkä kuulovamma. Kuitenkin kuulovammainen lapsi tarvitsisi usein tukea väärinymmärrysten välttämiseksi myös ns. vapaissa tilanteissa. Pahimmillaan väärinkuuleminen vaikuttaa kaverisuhteisiin ja aiheuttaa riitatilanteita koulutoverien joukossa.

Koulujen ryhmäkoot

Jokainen kuulovammainen lapsi hyötyy rauhallisesti kuulemisympäristöstä. Erityisesti vaikeammin kuulovammaisten lasten on vaikeaa kuulla hälyisessä luokkatilassa. Eräs tärkeimmistä keinoista vähentää äänen määrää on rajoittaa opetusryhmän kokoa. Tällä hetkellä ainut keino taata kuulovammaiselle lapselle pienenetty opetusryhmä on saada hänet viimeistään viisivuotiaana pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, jolloin luokan enimmäiskoko on 20 oppilasta.

Kaikki kuulovammaiset tai sisäkorvaistutelapset eivät kuitenkaan pidennettyä oppivelvollisuutta saa. Pidennetyn oppivelvollisuuden myöntämisessä on alueellisia eroja, lisäksi esim. etenevä kuulovamma saattaa aiheuttaa sen että kuulon tilanne ei ole ennen koulun aloitusta ollut ”riittävän huono” eikä tilanteen huonontuessa ole mahdollista saada tätä lain turvaamaa mahdollisuutta pienempään opetusryhmään. LapCI ry katsoo että kuulovammaisille lapsille tulisi taata pienemmät opetusryhmät myös ilman pidennetyn oppivelvollisuuden edellytysten täyttymistä.

Koulujen opetustilat

Tulevaisuuden koulujen visioista on kantautunut huolestuttavia uutisia kuulovammaisten lasten kannalta. Visioissa kaavaillaan siirtyvän entistä enemmän avokonttorimaisiin monitoimitiloihin, joissa saattaa olla satakin lasta samassa tilassa. Nykyisissäkin luokkatiloissa on haasteita kuulemisessa, koska taustamelun ja ihmismäärän lisääntyminen tilassa hankaloittavat kuulemista. Kuulovammainen lapsi hyötyisi enemmän pienryhmätiloissa tapahtuvasta opetuksesta, jossa taustahäly on minimoitu.

Nykyisissä luokista saadaan akustoinnilla kuunteluolosuhteiltaan riittävät, mutta usein lapsi tarvitsee myös akustista äänen vahvistusta, ryhmäkuuntelulaitetta ja/tai tulkkausta seuratakseen opetusta.

Ryhmäkuuntelulaitteiden tai muiden apuvälineiden käyttö koulussa

Olemme yhdistyksenä ottaneet kantaa erään opettajan suhtauduttua erittäin varauksellisesti kuulovammaisen oppilaan ryhmäkuuntelu- eli FM-laitteen käytöstä huolehtimiseen. Luokassa ei ollut kouluavustajaa. Tällöin selvitimme asiaa yhdessä Kuurojen liiton kanssa ja apuvälineiden käytöstä voidaan lausua seuraavaa:

Vastaavissa tapauksissa muissa kouluissa opettaja tai kouluavustaja (jos ryhmässä sellainen on ollut) on hoitanut FM-laitteen käyttöön liittyvät vähäiset toimenpiteet kuten laitteen päälle laiton, vastaanottimien kytkemisen ja lähetinosan latauksen. Sairaalan kuntoutusohjaaja tai muu vastaava henkilö käy koululla opettamassa laitteen käytön. Suuremmat huoltotoimenpiteet vikatilanteissa ovat laitteen lainanneen sairaalan vastuulla ja koululle ei synny kuluja.

Ryhmäkuuntelulaitteen avulla oppilas voi kuulla opettajan puheen, mutta ainakin osa luokkatovereiden kysymyksistä ja vastauksista sekä luokassa käytävästä pedagogisesta keskustelusta jää häneltä todennäköisimmin kuulematta. Tämä vaatii joko asioiden toistoa opettajalta tai opetustulkin käyttöä. Tulkkausmenetelmänä voi olla oppilaan tarpeiden ja osaamisen  puheen toisto, kirjoitustulkkaus, viitotun puheen tai viittomakielen tulkkaus.

Perusopetusta koskevan säätelyn lisäksi vuoden alussa voimaan tullut uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2015) asettaa myös koulutuksen järjestäjille aiempaa enemmän velvollisuuksia muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi määritellään saman lain 15 §:ssä seuraavasti:

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

Ryhmäkuuntelulaitteen käyttö on tyypillinen esimerkki kohtuullisesta mukautuksesta. Sen käytön epääminen kuulovammaiselta lapselta on asiatonta ja perusopetuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta vastuutonta.  Käytön epäämisen perustelut eivät ole myöskään taloudellisia, sillä laitteesta ei tule oppilaitokselle kustannuksia. Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n mukaan tällaisen laitteen tai apuvälineen käyttö ei ole lääketieteellistä hoitoa, vaan kuuluu opettajan tehtäviin. Oppilaitoksen kannalta keskeistä on lähinnä se, että laitteen omistaja on vakuuttanut laitteet rikkoutumisen varalta.

Oikeus tulkkauspalveluihin tarvittaessa

Perusopetuslain 31 §:n mukaan riippumatta siitä, onko vammaisen oppilaan pedagogista selvitystä tehtäessä suunniteltu tehostettua vai erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulisi huolehtia tulkitsemis- tai avustajapalvelun järjestämisestä (HE 205/2002 vp: ”että vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut”).

Vaikka lapsi selviäisi enimmäkseen ilman tulkkausta, niin silti voi tulla eteen tilanteita, joissa tulkkausta tarvitaan. Eri kunnissa on epäselvyyttä siinä, että saako kuulovammainen oppilas esimerkiksi koulun uimaopetukseen tulkkausta vai ei. Kun lapsi joutuu ottamaan laitteen pois veden vuoksi, on hän usein vain huulioluvun ja muun ryhmän seuraamisen varassa. Vanhemmat ovat kertoneet siitä, ettei tulkkia haluttaisi tilata ja maksaa koulun toimesta.

Helsingissä 4.12.2015

LapCI – Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
Hallitus