LapCI ry on yhdessä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto (KLVL) ry:n kanssa esittänyt huolensa siitä, että Kelan alle 16-vuotiaan etuusohje syrjii kuulovammaisia lapsia ja nuoria. Etuusohjeessa on mainittu, että vammaistukea myönnetään kuulovammaiselle kahdeksanteen ikävuoteen asti. Järjestöt tekivät yhdessä valituksen yhdenvertaisuusvaltuutetulle keväällä 2021. Kela lähetti hyvin perusteellisen vastauksen kesällä 2021, johon me järjestöt vastasimme syksyllä 2021. Tämän jälkeen yhdenvertaistuusvaltuutetun toimisto on selvittänyt asiaa ja antoi 15.12.2022 suosituksen Kelalle, joka on kokonaisuudessaan tässä alla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus liittyen Kelan alle 16-vuotiaiden vammaistukea koskevaan etuusohjeeseen ja sen soveltamiseen

Etuusohjeen sisältämä ikäraja, joka poikkeaa vammaistukea koskevasta, laissa säädetystä ikärajasta (16 vuotta) ei saa johtaa ikään perustuvaan syrjivään kohteluun niin että kuulovammaisen lapsen kohdalla yli 8 vuoden ikä ohittaisi yksilöllisen arvioinnin etuuden myöntämiskriteerien tulkinnassa. Yksilöllinen arvio lain säätämien ikärajojen (16 vuotta) puitteissa takaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden. Etuusohjeessa olevalle 8-vuoden ikärajalle ei tule antaa samaa merkitystä kuin laissa säädetylle 16-vuoden ikärajalle. Yhdenvertaisuuslain mukaan ikään perustuva erilainen kohtelu (silloinkin kun se perustuu lakiin) on oltava oikeasuhtaista eli erilaisella kohtelulla tulee olla hyväksyttävä tavoite ja keinojen tavoitteen saavuttamiseksi tulee olla oikeasuhtaisia.
• Ks. muun muassa KHO 2005:54 liittyen lapseksiottamislakiin ja lapseksiottamisasioiden lautakunnan käytäntöön koskien lapsen ja adoptiovanhemman ikäeroon perustuvaa rajoitusta. Sekä lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 15/2011 vp. liittyen uuteen adoptiolakiin 22/2012 ja siihen sisältyviin ikärajoituksiin ja niiden tulkintaan. (Anttila-Ojanen: yhdenvertaisuuslakikommentein s. 118-119).

Kelan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei etuusohjeen ikäraja ohjaa laintulkintaa niin, että etuusohjeella ohitettaisiin muun muassa yhdenvertaisuuslaki tai perus- ja ihmisoikeudet (ml. perustuslain syrjintäkielto). Merkitystä on annettava myös YK:n vammaisyleissopimuksen artikloille ja
niiden tulkintakäytännölle. Samoin koko ajan kehittyvä kotimainen oikeuskäytäntö on otettava ajantasaisesti huomioon etuusohjetta sovellettaessa. Yksilöllistä arviota kunkin etuudenhakijan osalta ei myöskään saa sivuuttaa yleisellä arviolla tai Kelan vastauksessa todetulla arviolla koskien ”Kelassa kertyneeseen kokemukseen perustuvaa tietoon lasten valmiuksista itsenäisyyteen arjen toimissa, ja tässä tapauksessa esimerkiksi itsenäiseen kuulolaitteen käyttöön”.

Valtuutettu myös huomauttaa, että yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että sekä alle 8-vuotiaiden että 8-16-vuotiaiden kuulovammaisten lasten kohdalla sovelletaan samoja laissa ja lain esitöissä määriteltyjä edellytyksiä vammaistuelle.

Olennaista yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta ovat kattavasti ja aidon avoimesta kirjoitetut päätösten perustelut. Vain tällöin päätös voi olla ”sisällöllisesti oikea” kuten Kelan vastauksessa edellytetään. Asianmukaisesti ja kattavasti kirjoitetut perustelut ovat myös olennaisessa roolissa erityisesti silloin, kun päätös on hakijalle kielteinen. Hyvin perusteltu päätös, vaikkakin kielteinen, on usein helpommin hyväksyttävissä eikä välttämättä aiheuta tarvetta muutoksenhaulle. Pelkkä vetoaminen etuusohjeeseen ja Kelan yleiseen kokemukseen yli 8-vuoden ikäisen kuulovammaisen lapsen hoitokäytännöistä ja itsenäisyydestä ei valtuutetun käsityksen mukaan täyttäisi päätökselle asetettua riittävää perusteluvelvollisuutta tai edesauta yhdenvertaista kohtelua kuulovammaisten lasten etuusharkinnassa.

Valtuutettu yhtyy LapCI ry:n sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton vastineessa esitettyyn siltä osin, kun siinä suositellaan Kelaa tarkentamaan vammaistuen hakulomaketta siten, että hakijalle tulee selkeä käsitys siitä millaisia asioita perheille aiheutuneesta rasituksesta ja sidonnaisuudesta siinä tulisi kuvata. Edellä mainitut järjestöt ottavat esille myös päätösten perusteluiden tärkeyden ja toteavat, että päätökset tulisi perustella nykyistä tarkemmin ja perusteluiden tulisi olla riittävän informatiivisia siitä, mitkä seikat ovat tosiasiallisesti vaikuttaneet päätöksentekoon.

Lopuksi valtuutettu toteaa, että se tulee yhdenvertaisuuslain 27 §:ään perustuvan kuulemisoikeutensa nojalla seuraamaan etuusohjeen ikärajan vaikutusta vammaistukipäätösten sisältöön siltä osin kun päätöksistä valitetaan vakuutusoikeuteen, jolla on YVL 27 § nojalla velvollisuus varata valtuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi sikäli kun asiassa on kyse yhdenvertaisuuslain soveltamisesta ja valtuutetun toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

LapCI ry ja KLVL ry iloitsevat tästä suosituksesta. Sitkeä ja periksiantamaton vaikutustyö kannattaa. Myös kuulovammaiselle lapselle kuuluu alle 16-vuotiaan vammaistuki, silloin kun kuulovamma aiheuttaa ylimääräistä rasitusta perheessä. – Toivomme, että Kela tämän suosituksen myötä ymmärtäisi, miten syrjivä etuusohjeen 8 vuoden ikäraja on, ja poistaisi sen etuusohjeestaan. Yksilöllinen harkinta ei tarvitse ikärajaa, toteavat LapCI ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström ja KLVL toiminnanjohtaja Sari Suokas.

Jos olet kuulovammaisen lapsen vanhempi ja aiot valittaa mahdollisesti saamastasi kielteisestä päätöksestä, niin kannattaa vedota yhdenvertaisuuslakiin ja sen 27 §:ään, jolloin vakuutusoikeuden tulisi lähettää Yhdenvertaisuusvaltuutetulle lausuntopyyntö ennen asian ratkaisua.