Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.
Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä.
Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdsitysen tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haasteet vaikeuttavat osallistumista monin tavoin.
Yhteiskunnasta ja yhteisöstä ulos jääminen aiheuttaa syrjäytymistä, jota voidaan ehkäistä järjestöjen tarjoamalla tukiverkolla. Tukiverkon keskiössä on vertaisen kohtaaminen, roolimallit ja kokemusperäinen asiantuntijuus, jotka eivät ole muutoin korvattavissa. Järjestöt vahvistavat voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Järjestöjen tekemä työ ja koordinoima vapaaehtoistoiminta vahvistaa kuulovammaisen, viittomakielisen ja kuurosokean ihmisen identiteettiä, itsetuntoa ja resilienssiä.
Järjestöillä on keskeinen rooli suomalaisessa demokratiassa ja sen varmistamisessa, että yhteiskunta vastaa eri vähemmistöjen tarpeisiin. Aistivammaiset henkilöt ovat vuosisatojen ajan olleet eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja ovat sitä yhä. Tiedon saanti, palvelujen saavutettavuus sekä yhdenvertainen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa ovat kansalaisen perusoikeuksia, joiden toteutuminen ei ole itsestään selvää kuulovammaisten, viittomakielisten ja kuurosokeiden arjessa. Järjestöt turvaavat heidän tiedonsaantiaan ja varmistavat, että yhteiskunnan palvelut ovat saavutettavia. Kolmas sektori on rakentunut nykyiseen muotoonsa juuri siksi, että sillä on syvällinen tieto ja ymmärrys erilaisten ryhmien tarpeista ja siitä, miten niihin vastataan. Ilman järjestöjen asiantuntemusta, vahvaa oikeuksien valvontaa ja lainsäädäntöön vaikuttamista tämä kohderyhmän asema yhteiskunnassa heikentyisi entisestään.
Järjestöjen toiminta säästää yhteiskunnan varoja tukemalla ennakoivasti ja vahvistaen heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten toimintakykyä. Järjestöt ovat ketteriä ja pysyvät joustavasti muovaamaan toimintaansa kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan järjestöjen osaamista ja vuosikymmenien kokemustietoa. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää järjestöjen tuottamaa hyvinvointityötä. Hallituksen budjettiriihessä on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla ja kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin.
Lisätietoja ja yhteydenotot
Kuuloliitto ry, Sanna Kaijanen sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716 Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170 Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry, Sari Suokas sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752 LapCI ry, Janet Grundström janet.grundstrom@lapci.fi, 0400 914583 Kuurojen Palvelusäätiö sr, Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.fi, 0400 415228 Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
