Saimme eilen SOSTE:lta huolestuttavan viestin. Se kertoi, että kehysriihestä kantautuneet uutiset ovat järkyttäviä. Hallitusohjelmassa sovittujen mittavien leikkausten lisäksi olisi tulossa lisää leikkauksia sosiaali- ja terveysministeriön alla oleviin kustannuksiin. Sote-järjestöjen avustuksiin vuodelle 2027 suunniteltuja 100 miljoonan euron leikkauksia kaavaillaan aikaistettaviksi jo ensi vuodelle. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta tänään. Tästä herää valtava huoli.

Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa on merkityksellinen

Järjestöt auttavat niitä henkilöitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, joiden tilannetta on hallituksen toimesta heikennetty jo nyt tehdyillä leikkauksilla.  Tällaisessa politiikan teossa ei ole järkeä inhimillisesti eikä taloudellisesti. Järjestöjen tekemä työ painottuu ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja osallisuuden mahdollistumiseen. Järjestöt kasvattavat toimintaan osallistuneiden psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta, jota tarvitaan, kun ihminen kohtaa kriisejä elämässään. Julkinen sektori ei mitenkään pysty paikkaamaan järjestöjen tekemää työtä. Mikäli leikkaukset toteutuvat matalan kynnyksen auttamista, vertaistuen mahdollistamista ja vapaaehtoistyön koordinointia ei pystytä samassa mittakaavassa toteuttamaan tai se loppuisi kokonaan. Ihmisten inhimillinen hätä kasvaisi ja perheiden ongelmat pääsisivät kasaantumaan. Näiden seurauksena tarvitaan kalliita tukitoimia, jotka maksavat huomattavasti enemmän kuin ennaltaehkäisevä toiminta, jota järjestöjen toimesta tehdään hyvin kustannustehokkaasti. Järjestöjen tekemä työ siirtää ja ehkäisee palveluiden tarvetta ja auttaa ihmisiä palaamaan normaaliin, hyvään elämään. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet järjestöjen toiminnan merkityksen.  

LapCI ry:n toiminta lisää resilienssia

LapCI ry järjestää monipuolista vertaistoimintaa 0-18-vuotiaille sisäkorvaistutetta käyttäville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Toiminta saavuttaa ja usein myös ylittää sille asetetut tavoitteet. Toimintaan osallistuneet kertovat palautteissaan, että tapahtumiin osallistuminen on lisännyt perheen hyvinvointia. Vanhemmat kertovat lapsen identiteetin vahvistumisesta ja siitä kuinka tärkeää on, että lapsi tai nuori pääsee tapaamaan vertaisiaan, koska arjessa ei tule vastaan toisia SI-käyttäjiä. Perheet saavat toisiltaan vertaistukea ja tuoreet SI-lapsen vanhemmat korostavat, kuinka tärkeää on saada kokeneemmilta vanhemmilta tietoa ja keinoja selvitä arjessa ja kuinka voi tukea lasta kuulon kuntoutuksessa. Tämä lisää perheiden toimintakykyä ja arjessa selviämistä. Lapset kertovat, kuinka vertaisten kanssa tulee sellainen olo, että saa olla oma itsensä eikä tarvitse esittää mitään. Lapset itse kokevat, että heidän identiteettinsä vahvistuu tapahtumissa, kun kokee kuuluvansa joukkoon ja hyväksytään juuri omanlaisenaan. Nuoret kertovat saaneensa itsevarmuutta ja rohkeutta oltuaan mukana LapCI ry:n tapahtumissa.  
Perheet kokevat, että LapCI ry:n toiminta täydentää hyvin kuulokeskuksen toimintaa. Kuulokeskus osaa kertoa teknisistä asioista, leikkauksesta, mutta heillä ei ole tietoa miten elämä arjessa saadaan sujumaan. Sen tiedon saa osallistumalla LapCI ry:n toimintaan ja seuraamalla heidän viestintää. Saatu tieto ja vertaistuki ovat lisänneet perheiden hyvinvointia silloinkin, kun pimeys on ollut kaikkein suurin.  
Viime vuonna LapCI ry:n toimintaa osallistui yli 700 sisäkorvaistutetta käyttävää lasta, nuorta ja heidän perheenjäseniään. Tätä upeaa toimintaa ei voida järjestää ilman STEA-avustusta.

Suomella ei ole varaa syrjäytyneisiin

Samalla kun hallitus joutuu etsimään lisäsäästöjä talouden tasapainottamiseksi, on lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja tukeen suunnattava uskottavat resurssit. Tässä keskeistä on eri alojen järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Valtiotalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja saamatta jääneistä verotuloista. Hallituksen suunnittelemat heikennykset ovat ristiriitaisia hallitusohjelman kanssa, jossa luvataan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää lapsimyönteistä politiikkaa.
Lasten ja nuorten hyvinvointivajetta ei tule lisätä.

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Janet Grundström janet.grundstrom@lapci.fi ja puh: 0400 914 583
Aiheesta lisää 12 järjestön kannanotto HS:n sanomat sekä KLVL uutinen