LapCI ry juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan sisäkorvaistutetta käyttävien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukena. Vuosiin on mahtanut paljon. Yhdistys on kasvanut pienestä vanhempien perustamasta tukiyhdistyksestä tärkeäksi tueksi kaikille sisäkorvaistutetta käyttäville. Tänä vuonna julkaisemme blogissa muistelutekstejä vuosien varrelta ja aloitamme tässä nykyisen toiminnanjohtaja Janetin muistelulla.  

Ensimmäinen kosketukseni yhdistykseen oli, kun tapasin Leena Hasselmanin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön järjestämässä YTRY-yhteistyöverkostossa. Leena toimi silloin LapCI ry:n toiminnanjohtajana ja oli kiva kuulla yhdistyksestä. Meni muutama vuosi eteenpäin, kun Leena soitti minulle ja kutsui lounaalle. LapCI ry:ssä kaivattiin tukea yhdistyksen asioihin ja silloiselta rahoittajalta RAY:lta oli neuvottu ottamaan yhteyttä minuun. Tapasimme ja kävimme läpi kasvavan yhdistyksen asioita ja sitä, miten kannattaa toimintaa markkinoida. Miten huomioidaan ja tuetaan vapaaehtoisia ja miten vaikuttamistyötä kannattaa parhaiten tehdä. Leenasta huokui into ja ihana tekemisen meininki. Huomasi, että hän oli sydänjuuriaan myöden sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja heidän perheidensä asialla.  

Viisi vuotta sitten

Aloitin työskentelemään LapCI ry:ssä viisi vuotta sitten. Oli ihana saada keskittyä yhden vammaryhmän asioihin ja oppia uutta kuulon kuntouttamisesta. Tykkäsin siitä, että LapCI ry oli yhtä perhettä. Erityisesti ihastutti se, miten sisarukset oli huomioitu toiminnassa.  

Alussa oli melkoisesti tekemistä laittaa keskeiset prosessit kuntoon ja työstää hallinnon käsikirjaa ja työpaikan pelisääntöjä. Uudistimme myös sähköisen toimiston, LapCI ry:n ulkoisen asun ja monta eri toimintatapaa. Leena oli hallituksen kanssa tehnyt edellisen vuoden strategiatyötä ja oli helppo lähteä työstämään uutta strategiaa eteenpäin ja juurruttaa se jokaisen työntekijän työhön. Olemme saaneet luotua työpaikan, johon on helppo uuden työntekijän tulla mukaan ja jossa on selkeät toimintamallit ja työskentelytavat. Työilmapiiri on myös mahtava. Sama innostus, mikä Leenalla silloin oli, on siirtynyt meihin kaikkiin työntekijöihin.  

Kun aloitin, oli haasteena saada osallistujia tapahtumiin mukaan. Panostimme siihen, että tapahtuman suunnitellaan ajoissa ja niitä mainostetaan riittävästi ja monikanavaisesti. Laadimme viestintästrategia, jota säännöllisesti noudatetaan ja myös päivitetään. Keräsimme myös paljon asiakaspalautteita, teimme haastatteluja jäsenille ja pyrimme luomaan tapahtumat mahdollisimman asiakaslähtöisiksi. Ja onnistuimme. Nyt meillä on tapahtumiin runsaasti tulijoita. Tapahtumia on myös tarjolla verkossa, mikä mahdollistaa vertaistuen saannin, vaikka ei asuisikaan tapahtumien lähellä tai ei olisi mahdollista osallistua tapahtumiin.  

Vaikuttamistyötä

Tässä työssä olen saanut tukea ja kokemusasiantuntijuutta LapCI ry:n hallitukselta. Siellä on ollut mukana myös ihmisiä, joilla on erityisosaamista mitä olemme voineet hyödyntää. Työtä olen saanut tehdä avoimessa, ihanassa ilmapiirissä. Meillä on ihana tekemisen meininki, uskalletaan rohkeasti kokeilla uutta ja jokainen työryhmän jäsen uskaltaa tuoda omat näkemykset esiin. Meillä on mottona, moka on lahja. Se on auttanut siihen, että kenenkään ei tarvitse jännittää tehdessään jotain uutta asiaa. Moka on mahdollisuus oppia ja kehittyä.  

Itselleni tämä viisi vuotta on ollut aivan mahtavaa. On ollut ihana huomata, miten paljon on oppinut kuuloasioista ja alkaa pikkuhiljaa kehittyä asiantuntijaksi. On ollut myös mahtava huomata, miten upeasti lapset ja nuoret ovat hyötyneet kuulon kuntoutuksesta. Tapahtumissa tapaamani kuuroina syntyneet lapset kuulevat paremmin kuin oma poikani, jolla lievempi kuulovamma ja kuulokoje.  

Yksi työni tärkeä puoli on vaikuttamistyö, jossa koen olevani huipputekijä. Olemme saaneet vaikutettua viiden vuoden aikana moneen asiaan, mikä on helpottanut jäsenkuntamme perheiden elämää. Näistä saavutuksista mainittakoon esim. Uimasuojat ja Kelan vammaistuki. Tärkeää on ollut myös tuoda esiin sitä, että prosessoreja pitää uusia riittävän tiheästi, että lapset ja nuoret saavat parhaimmat tarjolla oleva kuunteluolosuhteet. Ehdottamasti ylpein olen kuitenkin siitä, että CIsumusa-hankkeemme sai jatkorahoituksen, vaikka sitä ei myönnettykään aluksi. Me Katariinan kanssa näimme, että hankkeella on mahtavat tulokset ja me emme anna periksi. Onneksi emme antaneetkaan. Haimme jatkorahoitusta uudestaan seuraavana keväänä ja se myönnettiin. Iso kiitos tästä myös Ritva Torpalle, joka auttoi muokkaamaan tavoitteita vielä selkeämmäksi.  

Viisi vuotta on mennyt todella nopeasti. En malta odottaa, että päästään toteuttamaan kaikkea kivaa mitä juhlavuodeksi on suunniteltu. Toivottavasti nähdään mahdollisimman monia teistä juhlavuoden aikana!  

Terveisin Janet 

Jos haluat lähettää oman muistosi niin ota rohkeasti yhteyttä info@lapci.fi