Mediatietojen mukaan hallitus pohtii tulevassa kehysriihessä leikkauksia järjestöjen rahoitukseen. Hallitusohjelmaan sisältyy entuudestaan suunnitelma sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Tätä ollaan aikaistamassa jo vuodelle 2025. Leikkaukset vaikuttaisivat oleellisesti järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa omille kohderyhmilleen, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Järjestöjen tuottamat palvelut vastaavat niihin tarpeisiin, joita yksityinen tai julkinen sektori eivät kykene tuottamaan.

Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia henkilöitä on noin 1200. He ovat kaikenikäisiä, joten järjestöjen palveluja käyttävät myös perheet ja muut sidosryhmät. Kuulovamma- ja viittomakielialan järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100 000 apua tarvitsevaa ihmistä. Järjestöjen tarjoama tuki on sellaista, jota nämä ihmiset eivät saa mistään muualta.

Aistivammaiset henkilöt ovat vuosisatojen ajan olleet eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja ovat sitä yhä. Tiedonsaanti, palvelujen saavutettavuus sekä yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa ovat kansalaisen perusoikeuksia, joiden toteutuminen ei ole itsestään selvää kuulovammaisten, viittomakielisten ja kuurosokeiden arjessa. Kolmas sektori on rakentunut nykyiseen muotoonsa juuri siksi, että sillä on syvällinen tieto ja ymmärrys erilaisten ryhmien tarpeista ja siitä, miten niihin vastataan. Ilman järjestöjen asiantuntemusta, vahvaa oikeuksien valvontaa ja lainsäädäntöön vaikuttamista tämän kohderyhmän asema yhteiskunnassa heikentyy entisestään.

Yhdymme SOSTEn ja 11 muun järjestön kannanottoon, että hallituksen on säästökohteita etsiessään tärkeää tunnistaa ne inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset, joita järjestöjen työpanoksen murentamisella olisi yhteiskunnassa. Pelkästään vapaaehtoistyön arvoksi Suomessa on laskettu yli kolme miljardia euroa vuodessa. Tämä vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään ilman sitä tukevia järjestöjen rakenteita ja asiantuntijoita.

Järjestöiltä leikkaaminen ei tuo pitkän aikavälin säästöjä. Se päinvastoin kasvattaa sote-kustannuksia, kun matalan kynnyksen tuki heikentyy ja apua tarvitsevat ihmiset uhkaavat syrjäytyä yhteiskunnasta. Aistivammaisten ihmisten YK:n vammaissopimuksessa sovitut ihmisoikeudet eivät toteudu, jos toimintamahdollisuuksia näin heikennetään.

Lisätietoja ja yhteydenotot  

Kuuloliitto ry, Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716  
Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry, Sari Suokas, sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752 
Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen, markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170 
Kuurojen Palvelusäätiö sr, Anne Puonti, anne.puonti@kpsaatio.fi, 040 7521030 
LapCI ry, Janet Grundström, janet.grundstrom@lapci.fi, 0400914583  
Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen, risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371 

Nedskärningar hotar hörselskadades och teckenspråkigas rättigheter

Enligt uppgifter i medierna överväger regeringen att göra nedskärningar i organisationers bistånd i samband med budgetförhandlingarna. I regeringsprogrammet ingår redan en plan för att minska statsbidragen till social- och hälsovårdsorganisationer med 100 miljoner euro 2027, detta skulle nu tidigareläggas till 2025. Nedskärningarna skulle ha en märkbar inverkan på organisationernas förmåga att erbjuda tjänster och verksamhet med låg tröskel, såsom intressebevakning, rådgivning, kamratstöd och frivilligverksamhet, till sina målgrupper. Organisationernas tjänster tillgodoser behov som inte tillgodoses av den privata eller offentliga sektorn.

I Finland uppskattas var sjätte person har någon grad av hörselnedsättning. Det finns cirka 3000 teckenspråkiga döva eller hörselskadade. Det finns cirka 1200 dövblinda och personer med grav syn- och hörselnedsättning. De är av alla åldrar, vilket innebär att tjänsterna används även av familjer och andra parter. Hörsel- och teckenspråksorganisationerna och deras medlemsföreningar möter och stöder varje år cirka 100 000 personer i behov av hjälp. Det stöd organisationerna erbjuder är ett stöd dessa människor inte kan få någon annanstans.

I århundraden har personer med sensoriska funktionsnedsättningar varit, och är fortfarande, ojämlika i samhället. Tillgång till information, tillgång till tjänster och jämlikt deltagande i samhället är grundläggande rättigheter som inte är självklara i vardagen för hörselskadade, teckenspråkiga och dövblinda. Den tredje sektorn har utvecklats till vad den är idag just för att den har en djupgående kunskap och förståelse för olika gruppers behov och hur de kan bemötas. Utan organisationernas expertis, starka intressebevakning och bidrag till lagstiftandet, kommer denna målgrupps ställning i samhället att försvagas ytterligare.

Vi instämmer med SOSTE och 11 andra organisationer att det är viktigt att regeringen då den letar efter besparingar identifierar de mänskliga och ekonomiska konsekvenser det har för samhället ifall organisationernas arbetsinsats bryts ner. Värdet av frivilligarbete enbart i Finland har beräknats till över 3 miljarder euro per år. Denna frivilliga verksamhet uppstår inte av sig själv utan de strukturer och expertis de organisationer som stöder den erbjuder.

Att skära ner på organisationernas bidrag leder inte till långsiktiga besparingar. Det kommer tvärtom att öka kostnaderna inom social- och hälsovården, eftersom lågtröskelstödet försvagas och människor som behöver hjälp riskerar att slås ut ur samhället. De mänskliga rättigheterna som slagits fast i FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning kommer inte att förverkligas om verksamhetsförutsättningarna försvagas på detta sätt.

Tilläggsinformation och kontakt:
Hörselförbundet rf, Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716
Hörselskadade Barns Föräldraförbund rf, Sari Suokas, sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752
Finlands Dövas Förbund rf, Markku Jokinen, markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170
Dövas servicestiftelse sr, Anne Puonti, anne.puonti@kpsaatio.fi, 040 7521030
LapCI rf, Janet Grundström, janet.grundstrom@lapci.fi, 0400914583
Finlands Dövblinda rf, Risto Hoikkanen, risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371