Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4.2025. On hyvä muistaa, että nämä vaalit koskettavat meidän kaikkien käyttämiä palveluita, jotka vaikuttavat joka päiväiseen elämään. Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt ovat yhteistyössä laatineet Kuulovammaisten lasten ja nuorten kunta- ja aluevaikuttamistavoitteet 2025.

Kevään vaalit ovat tärkeät meille jokaiselle, ja nyt vaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat, miten uudistunutta lainsäädäntöä lähdetään soveltamaan niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. LapCI ry pitää tärkeänä, että kaikessa päätöksenteossa kuullaan lasten- ja nuorten sekä heidän perheidensä ääntä. Palveluja kehitettäessä on huomioitava yksilölliset tarpeet, joiden ensisijaisuutta ei voi vesittää säästötarpeella tai budjettivajeella.

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen laatimat kunta- ja aluevaikuttamistavoitteet on lähetetty loppuvuodesta myös puoluetoimistoihin, jotta puolueet voivat huomioida ne laatiessaan vaaliohjelmiaan. Näihin tavoitteisiin on jokaisen tulevan ehdokkaan hyvä tutustua ja äänestäjät voivat näistä muistuttaa omia ehdokkaitaan.

Kuntavaalitavoitteet: Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistuuteen  

Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt haluavat nostaa esille kuulovammaisten lasten osallisuuden ja oikeuksien toteutumisen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kuulovammaisella ja viittomakielisellä lapsella on oikeus kuulua aktiivisena toimijana omaan yhteisöönsä sekä vaikuttaa häntä itseään koskeviin päätöksiin. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen ovat perus- ja ihmisoikeuksia, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksia koskevaan sopimukseen ja YK:n vammaissopimukseen. Kunnallisessa päätöksenteossa on huomioitava kuulovammaisen lapsen ja nuoren tarpeet tarjoamalla hänelle soveltuvia kasvu- ja oppimisympäristöjä, tukimuotoja ja erityispalveluja – myös yli kuntarajojen.   

Kuulovammaisten lasten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa hänen omassa kotikunnassaan seuraavilla toimenpiteillä:  

1. Esteetön ja saavutettava oppimisympäristö  

• Oppimisympäristön tulee olla lapselle sopiva eli esteetön kuulemiseen ja näkemiseen. Keskeisinä toimenpiteinä ovat riittävän pieni ryhmäkoko, työrauha, hyvä akustiikka ja valaistus. Ympäristön tulee olla myös visuaalisesti rauhallinen, ja siksi avoin oppimisympäristö ei yleensä ole paras mahdollinen. Häiriötön oppimisympäristö auttaa kaikkia, ei vain kuulovammaisia. Oppimisympäristöjen ääniympäristön ja kuuloesteettömyyden tulee huomioida tilan käyttötarkoitus ja käyttäjien tarpeet. 
• Viittomakielisille lapsille tulee turvata omakielinen oppimisympäristö. Toimiva malli on esimerkiksi viittomakielisen opettajan ja puhuttua kieltä käyttävän opettajan samanaikaisopetus, jolloin luokassa käytetään tulkkausta. Lapsi tarvitsee tulkkausta oppituntien lisäksi koko koulupäivän aikana, jotta vuorovaikutus onnistuu myös mm. välitunneilla 
• Lapsen tai nuoren kommunikointimahdollisuuksia tulee tukea hänen tarvitsemillaan apuvälineillä, luokkatilan muutoksilla ja muilla kommunikaation tukimuodoilla.  

2. Yksilölliset tukitoimet  

• Kunnan on järjestettävä riittävät ja asianmukaiset tukitoimet kuulovammaisen lapsen tai nuoren osallisuuden mahdollistamiseksi. Tukitoimet toteutetaan yksilöllisesti.  
• Lasta itseään, huoltajia ja kuntoutuksen ja järjestöjen asiantuntijoita on kuultava tukitoimista päätettäessä. Tukitoimia ovat muun muassa kuuloapuvälineiden käyttö, tulkkauspalvelut sekä ohjaus. Henkilöstöllä on oikeus koulutukseen kuulovammaisen sekä viittomakielisen lapsen kohtaamisessa, lapsen kanssa kommunikoinnissa sekä mahdollisuus täydennyskoulutukseen. 
• Kuulovammaiselle lapselle on taattava riittävän pieni ryhmäkoko, mutta hän ei automaattisesti kuulu erityisopetuksen ryhmään.
• Jatkuvuus on tärkeää kuulovammaiselle lapselle. Tuttujen ammattilaisten kanssa lapsen ei tarvitse ponnistella kommunikoidessaan ja tottua kuuntelemaan aina uusia aikuisia.

Aluevaalitavoitteet: Kuulovammaisten lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen ja yksilölliset tarpeet on varmistettava hyvinvointialueiden sote-palveluissa.  

YK:n vammaisyleissopimuksen 7 artiklan 3 kappaleen mukaisesti kuulovammaisilla ja viittomakielisillä lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa. Lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa. Kuulovammaisia ja viittomakielisiä lapsia ja nuoria edustavat järjestöt tulee ottaa mukaan hyvinvointialueiden päätöksentekoon YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

Tavoite 1: Lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksen palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla eri hyvinvointialueilla 

• Hyvinvointialueilla tulee varmistaa riittävät resurssit kuulovammaisten lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksen ja puheterapian järjestämiseen ja kehittämiseen lasta ja nuorta lähellä. 
• Lasten kuulonkuntoutus tulee toteuttaa kansainvälisten suositusten mukaisesti, jolloin synnynnäinen kuulovika seulotaan viimeistään 1 kk iässä, diagnosoidaan 2 kk iässä ja kuulonkuntoutus aloitetaan viimeistään 3 kk iässä. 
• Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla kuulovammaisten lasten ja nuorten kuntoutusohjaaja. 
• Hyvinvointialueiden kuulovammaisille lapsille ja nuorille suunnattujen kuulonkuntoutuksen palvelujen tulee olla kaikille yhdenvertaisesti saatavilla, riippumatta vanhempien voimavaroista vaatia niitä.  
  

Tavoite 2: Kuulovammaisten lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluketjujen on oltava integroituja 

• Hyvinvointialueiden tulee tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten kuulonkuntoutuksessa kuntoutuksen laadun takaamiseksi. 
• Viittomakielen ja kommunikaatiomenetelmien opetuksen koordinointi tulee keskittää palvelun laadun takaamiseksi. 
• Hyvinvointialueiden on tunnistettava kuuloalan järjestöjen kuulovammaisille lapsille ja nuorille tarjoama vertaistuki ja -toiminta ja tuettava toimintaan ohjautumista. 
• Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tulee toimia saumattomasti Kelan, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen palvelujen kanssa.  

Tavoite 3: Kuulonkuntoutuksen ja vammaispalvelujen tulee tukea kuulovammaisen lapsen ja nuoren kaksi- ja monikielisyyttä 

• Vanhempien tulee saada tietoa kuulo- tai kuulonäkövammoista ja kuulonkuntoutuksesta sekä puhutun kielen ja viitotun kielen kehittymisestä rinnakkain (kaksi- ja monikielisyys) 
• Hyvinvointialueilla tulee tarjota yhdenvertaisesti kuulovammaisille lapsille ja heidän perheilleen kuntoutusta ja vammaispalveluja, jotka tukevat kaksi- ja monikielisyyden kehittymistä puhuttujen ja viitottujen kielten osalta.  

LapCI ry:n tavoitteena on, että kaikki kuulovammaiset lapset ja nuoret voivat hyvin, saavat tarvitsemaansa tukea ja palveluita arkeen sekä ovat yhdenvertaisessa asemassa niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla.