CIsumusa-hankkeen myötä olemme päässeet sukeltamaan musiikin maailmaan ja sen luomiin mahdollisuuksiin kuulovammaisten lasten parissa. Kysyimme musiikin ammattilaisilta musiikkiterapeutti FM ja musiikkipedagogi AMK Riitta Koski-Helfensteinilta sekä FT, musiikkiterapeutti, psykologi ja filosofian tohtori Päivi Saukolta musiikkiterapiasta ja sen vaikutuksista lapsiin.

Päivi Saukko on väitellyt lasten musiikkiterapian tavoitteista. ”Musiikkiterapia on yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista kuntoutusta, jota toteuttaa koulutettu musiikkiterapeutti esimerkiksi Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai terveydenhuollon maksusitoumuksella. Sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa käytetään musiikkiterapiaa (yksilö- ja ryhmäterapiaa) kuulovammaisten lasten kehityksen tukena ja siitä on myös tehty tutkimusta.” Saukolla on taustaa erityislasten, myös kuulovammaisten lasten musiikkiterapiasta.

Kuulovammainen lapsi hyötyy musiikkiterapiasta

Musiikkiterapiasta on tukea myös kuulovammaisille lapsille, Riitta Koski-Helfenstein kertoo. “Kuulovammaiset lapset voivat saada tukea siinä missä muutkin lapset mm. tarkkaavaisuuden, hahmottamisen ja kommunikaation tukemiseen ja kehittämiseen. Musiikilla voidaan erityisesti tukea kielen kehitystä (niin kuullun hahmottamista kuin kielellistä ilmaisua), sillä musiikki tukee puheen prosodian (puheen musiikillisten piirteiden) hahmottamista, kuten rytmin, painotusten ja eri vivahteiden hahmottamista puheessa. Musiikilla voidaan rohkaista itseilmaisuun, oman äänen käyttöön ja myös itsesäätelyyn ja tunnetyöskentelyyn. Musiikkiterapialla voidaan vaikuttaa myös ääniherkkyyteen jne.”

Terapeutti ja vanhemmat asettavat yhdessä tavoitteet, joihin pyritään. Päivi Saukolla on kokemusta tavoitteiden suunnittelemisesta monen erilaisen asiakasryhmän parissa. ”Olen toiminut vuosien ajan monenlaisten erityislasten, myös kuulovammaisten lasten ja nuorten musiikkiterapeuttina. Väitöstutkimukseni (Saukko 2008) ja käytännön kokemusteni mukaan kaikki lapsen yksilölliset tavoitteet toteutuvat parhaiten jokapäiväisessä elämässä silloin, kun terapeutti ja vanhemmat asettavat tavoitteet ja pyrkivät niihin yksissä tuumin.”

Terapian vaikutus näkyy lapsen arkielämässä itseluottamuksen vahvistumisena ja rohkeudessa ilmaista itseään. Riitta Koski-Helfenstein kuvaa terapialla olevan arkea hyödyttäviä oppeja. “Lapsella kasvaa rohkeus käyttää omaa ääntään, uteliaisuus eri ääniä ja äänimaailmoja kohtaan kasvaa ja hän oppii suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan erilaisissa tilanteissa. Tarkkaavaisuuden ja keskittymistaitojen lisääntyessä lapsi pystyy paremmin hyödyntämään omia taitojaan (mikäli sillä alueella on ollut pulmaa) ja säätelemään omaa käyttäytymistään, äänenkäyttöään ja ilmaisuaan. Musiikkiterapialla voidaan parantaa myös lapsen itsetuntoa, saavuttaa onnistumisenkokemusia ja käsitellä tunteita.”

Musiikkiterapialla voidaan vaikuttaa kaiken ikäisiin, Riitta Koski-Helfenstein kertoo. “Musiikkiterapian voi aloittaa minkä ikäisenä vain, mutta varhainen tuki on aina tärkeää.”

Musiikkiterapiassa voi olla erilaisia painotuksen kohteita

Ryhmässä voi tutustua samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin, mutta yksilöterapiassa on mahdollista keskittyä erityisesti lapsen yksilöllisyyteen. Päivi Saukko kertoo, miten erilaiset painotuksen kohteet toimivat terapiassa. ”Musiikkiterapeutti ja puheterapeutti ovat erittäin hyvin toimiva työpari lapsen puheen tuottamisen ja ymmärtämisen tukemisessa. Yksilömusiikkiterapiaa suosittelisin etenkin lapselle, jolla on tavanomaista enemmän haasteita kuullun hahmottamisessa tai laajemmin kokonaiskehityksessä, esimerkiksi vuorovaikutustaidoissa, itseilmaisussa, motorisissa taidoissa, keskittymisessä tai sosiaalisissa taidoissa. Musiikki on useimmille ihmisille mielihyvän ja ilon lähde. Musiikki auttaa myös ilmaisemaan tunteita, rentoutumaan, saamaan onnistumisen kokemuksia ja liittymään ikätovereiden seuraan. Musiikkiterapiassa tuetaan siis lapsen kehitystä useilla toimintakyvyn osa-alueilla. Terapiassa tapahtuu kokemuksellista oppimista ja taitoja harjoitellaan leikinomaisesti. Työskentely voi olla tarvittaessa myös selkeästi psykoterapeuttisesti painottunutta.”

”Musiikki on lapsessa luontaisesti”

Musiikkiterapiaan hakeutuminen ei vaadi, että lapsella olisi aikaisempaa kiinnostusta tai taitoja musiikkiin. Päivi Saukko muistuttaa yksilöllisestä suhtautumisesta lapseen. ”Musiikkiterapeuteilla on käytössä niin monenlaisia musiikilliseen tekemiseen perustuvia menetelmiä, että niistä löytyy kullekin lapselle häntä motivoivat ja hänen kuntoutuksensa tavoitteita parhaiten edistävät toimintasisällöt.”

Riitta Koski-Helfenstein on samaa mieltä Saukon kanssa. “Musiikkiterapia ei edellytä musiikillisia taitoja tai erityistä kiinnostusta musiikkiin. Musiikki on lapsessa luontaisesti.”

Linkit:

lapci.fi/CIsu-musa

Yhteystiedot:

Päivi Saukko
FT, musiikkiterapeutti, psykologi, työnohjaaja (STOry)
040 5773671
paivi.saukko@musiikkivoimavarana.fi
www.musiikkivoimavarana.fi
Vastaanotto: Coronaria Terapeija Espoo, Kuusiniementie 2, 02710 Espoo

Riitta Koski-Helfenstein
Musiikkiterapeutti, musiikkipedagogi
+358 50 525 9113
musaiikki@gmail.com
www.musaiikki.com