LapCI ry osallistui Satakieliohjelman vuosittaiseen seminaariin 24.-25.9.2020. Tämän vuoden Satakieliseminaari oli varsin poikkeava, sillä se järjestettiin virtuaalisesti Zoom-sovelluksessa. Yli 200 kuuloalan ammattilaista ja kuulovammaisen lapsen vanhempaa kokoontuivat ruutujensa ääreen seuraamaan esityksiä ja luentoja. Myös järjestöjen väliaikaesittelyt tapahtuivat Zoom-linkkien kautta. Karkkeja ei siis tällä kertaa esittelypöydillä jaettu, mutta chatissa tuli juteltua senkin edestä!
Kuulolaite- ja sisäkorvaistutevalmistajat Advanced Bionics, Cochlear, MED-EL ja Oticon Medical järjestivät luennon, jossa kuulimme laitevalmistajien uusimmista prosessoreista sekä niihin liittyvistä lisäosista kuten appseistä. Tarjolla on erilaisia lisälaitteita esimerkiksi suorastriimauksiin bluetoothin välityksellä. LapCI ry:n jäsenistöä koski ehkä eniten Cochlearin esitelmä, sillä muita merkkejä ei tällä hetkellä leikata Suomessa lapsille.
Advanced Bionicsin Jarkko Tulasalo esitteli mm. uutta apuvälinettä, jolla sisäkorvaistuteleikkauksen elektrodi-insertion aikana sairaalainsinööri ja leikkaava kirurgi saavat lisää tietoa elektrodien vasteista heti ja voivat vielä hienosäätää istutetta.
MED-ELin Marko Rönkä esitteli mm. päivitetyn AudioKey 2.0 -applikaation, jonka avulla vanhemmat voivat säädellä lapsensa prosessorin asetuksia ja etsiä kadonnutta prosessoria.
Oticon Medicalin Ari Korhonen kertoi uusimmasta Neuro ZTi -sisäkorvaistutemallista. Ylipäätään Oticon Medicalia on leikattu vuodesta 2015 maailmalla, mutta Suomessa ei vielä yhtään.
Cochlearin Mika Teivainen esitteli uutta Kanso 2 -puheprosessoria sekä siihen saatavaa Nucleus Smart App -sovellusta. LapCI ry lainaa jäsenperheilleen Cochlearin lisälaitteita kuten esimerkiksi Aqua+ -vesisuojia kokeiluun.
Oulun yliopiston Logopedian tutkimusyksikön dosentti Taina Välimaa aloitti katsauksella uusimpiin tutkimustietoihin kielen kehityksestä kuulokojeiden ja sisäkorvaistutetta käyttävien lasten keskuudessa. Eräässä tutkimuksessa todettiin kuinka hyvät lukitaidot alakoulussa olivat yhteydessä hyviin taitoihin yläkoulussa. Kielen kehitykseen vaikuttaa niin moni asia, kuten diagnosointi-ikä, istutteiden asentamisikä, mahdolliset lisävaikeudet sekä vanhempien aktiivinen osallistuminen. Lisäksi Välimaa nosti esiin myös sen, kuinka kaksi- tai monikielisten kuulovammaisten lasten kielen kehitykseen vaikuttaa erityisesti kielille altistumisen määrä ja laatu. Laadukas kielten käyttö arjessa kannattaa.
Puheterapeutti Sari Vikman TAYSin Kuulokeskuksesta kertoi arkikuntoutuksen merkityksestä sairaalan näkökulmasta. Nykyään tavoitteena on, että lapsi saavuttaisi ikätasoiset taidot kommunikoinnissa, kun vielä 20 vuotta sitten tavoitteena oli enemmänkin se, että lapsien liikenteessä kulkeminen olisi turvallista. Keskeinen kuulonkuntoutuksen tekijä on se, että lapsen arjessa olevat aikuiset mahdollistavat lapselle kuulemisen vaihtelevissa kuunteluympäristöissä niin hyvin kuin se vaan kulloinkin on mahdollista. Esimerkiksi kodin akustiikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Vikman mainosti myös Kuuloavain.fi:stä löytyvää Apupyörä-opasta arkeen.
Puheterapeutti Ritva Torppa on jo vuosia tutkinut musiikin käyttämistä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheen kuntouttamisessa. Hän on nähnyt, kuinka sisäkorvaistutetta käyttävät lapset nauttivat musiikista monipuolisesti aivan kuten normaalisti kuulevat lapset. Kuulovammainen vauva nauttii laulamisesta, jopa jo ennen kuuloapuvälineen saamista, sillä hän tuntee rytmin ja tutut kasvot. Mitä enemmän vanhemmat laulavat kuulovammaiselle lapselle, sitä parempaa on lapsen puhekielen kehitys. Tästä puhemuskarin konsepti onkin lähtenyt. Ritva on yksi CIsumusa-hankkeemme kehittäjistä.
Evelien Dirks, tutkimusjohtaja Hollantilaisesta kuulovammoja tutkivasta säätiöstä, piti esitelmän tekemästään työstä ja tutkimuksesta kuulovammaisten lasten parissa. Hän puhui mielen teorian kehittämisen tärkeydestä: siitä, kuinka erilaisilla arkisilla teoilla vanhemmat voivat edesauttaa (kuulovammaisen) lapsensa empatiakyvyn ja kielen kehityksen edistymistä. Arkisia tapoja mielen teorian vahvistamiseksi on mm. panostaa niin puheen määrään (vanhempi viljelee uusia sanoja säännöllisesti puheessaan) kuin myös sen laatuun (kiinnittää huomiota äänenpainoihin ja artikulaatioon) keskustellessa lapsen kanssa.
Puheterapeutti Anna Kiviniemi-Pulli piti luennon vanhempien odotuksista ja kokemuksista kuulovammaan liittyen. Hän kertoi kuinka hänen toteuttamassaan kartoituksessa kuulovammaisten lasten vanhemmat ilmaisivat mm. kaipaavansa lisää henkistä tukea kuntoutuksen eri vaiheissa.
Psykologi sekä VIGMLL-työnohjaaja Niina Hakala esitteli videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjauksen (VIG) positiivisia vaikutuksia vanhempien tukemisessa. VIG on lyhytkestoinen, perheen arjessa tapahtuva ja vuorovaikutukseen fokusoituva interventiomenetelmä.
Pirjo Lahtinen Valteri Onervasta luennoi nuorten identiteetin vahvistamisesta, lapsen hyväksymisestä omassa ainutlaatuisuudessaan, lapsen itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistamisesta sekä siitä, miten tukea lasta/nuorta haastavissa elämäntilanteissa. Lahtinen painotti viestissään sitä, että kun lapsi haluaa puhua, niin silloin on hyvä puhua.
Professori Kris English University of Akronista luennoi erilaisista hoitotyön malleista: perhe-, lapsi- ja henkilökeskeisistä lähestymistavoista. English näkee, että oli hoitotyön malli mikä tahansa, tulee hoidon nivelvaiheissa ja lapsen kasvaessa tämän itsenäisyyttä ja itsemäärämisoikeutta vahvistaa. Lapsen on osattava aikuiseksi kasvaessaan itse pyytää oikeanlaista hoitoa ja artikuloida omat tarpeensa (esim. koulutukseen tai työelämään suunnatessaan), ja jos vanhempi on aina puhunut lapsen puolesta hoitohenkilökunnan edessä voi tämän olla vaikea ottaa ratkaiseva askel itsenäistymistä kohti.
Yhdeksällä prosentilla kuulovammaisista lapsista esiintyy autismikirjoa, kertoi neuropsykologian erikoispsykologi Terhi Helminen. Hän esitteli tapoja, miten tunnistaa lapsesta mahdollisia autismikirjon piirteitä. Kuulovammaisen lapsen kohdalla autismin tunnistaminen on usein haastavampaa, sillä esimerkiksi sosiaalisen viestinnän kyvyt voivat jäädä kuulovamman ”alle”.
Dosentti, puheterapeutti ja yliopistonlehtori Soile Loukusa keskusteli myös autismikirjosta kuulovammaisten lasten kohdalla, ja painotti kuntoutuksen varhaisen käynnistämisen tärkeyttä. Hän keskittyi puheessaan erittelemään sosiaalisen kommunikaation eli kielen käyttötaitojen erilaisia kuntoutusmenetelmiä.
Kielellisten taitojen ja oppimisvaikeuksien merkityksestä kertoi lastenpsykiatrian ja foniatrian erikoislääkäri Päivi Lindholm. Hän puhui myös harvemmin huomioidusta laskemiskyvyn häiriöstä eli matemaattisesta oppimisvaikeudesta, joka on rinnastettavissa lukihäiriöön.
Professori Kerttu Huttunen keskusteli niistä arjen keinoista, joiden avulla voi tukea kuulovammaisen lapsen sosio-emotionaalista kehitystä. Tutkimusten mukaan kuulovammaisten lasten vanhemmat keskustelevat kotona vähemmän ja käyttävät vähemmän tunnesanastoa kuin normaalisti kuulevien lasten perheissä. Huttunen kannusti lukemaan lapsille paljon ja sanoittamaan tunteita, sillä tämä tukee esimerkiksi tunteiden tunnistuskykyä.
Ville Sivonen HYKSin kuulokeskuksesta luennoi kuulohermon sähköisen stimulaation perusteista. Hän kertoi mm. eri parametreista, jotka vaikuttavat stimulaation tehokkuuteen, sekä stimulaatiostrategioista, jotka jokaisella valmistajalla ovat erilaisia.
Teemu Koski Cochlearilta kertoi objektiivisista mittareista sisäkorvaistutekuntoutuksessa: mitä asioita mitataan istutteen asentamisen jälkeen (mm. ECAP-kynnyksiä).
Viimeisen luennon piti KYSin osastonylilääkäri Aarno Dietz. Dietz keskusteli sisäkorvaistutehoidon tulevaisuudesta, hoidon tehokkuudesta sekä elektrodien käytöstä tutkimuksissa.
Satakieliseminaari oli sekä osallistujan että näytteilleasettajan vinkkelistä varsin onnistunut kokonaisuus etäyhteyksien tuomista haasteista huolimatta. Seminaaripäivien loppupuheissa mieli olikin jo itse kullakin hieman haikea: onko Satakieliohjelman lopun häämöttäessä myös Satakieliseminaarien aika tullut päätökseen? Seminaarin loppusanoissa järjestäjät puhuivat Satakieliohjelman tulevaisuudesta ja kertoivat, ettei seminaaria ensi vuonna rahoitussyistä järjestetä. Mutta hätä ei ole tämän näköinen: Satakieliseminaari tulee kuitenkin vielä takaisin vuonna 2022! Jäämme innolla LapCI ry:llä odottamaan mihin suuntaan tapahtuma tulee kehittymään.
Kiitämme Satakieliseminaarin järjestäjiä antoisasta ja mielenkiintoisesta tapahtumasta!
Syysterveisin,LapCI ry:n toimisto
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti
