Lokakuun alussa vietettiin toisia Lasten audiologian päiviä, jossa ääneen pääsivät niin asiantuntijat, tutkijat kuin järjestöjen edustajat. Upea ohjelma piti sisällään mielenkiintoisia aiheita. Itselleni parasta antia oli kuulla Australian kuulon kuntoutuskäytännöistä, kun Ann-Marie Costabile kertoi heidän tavastaan kuntouttaa kuulovammaisia lapsia. Constabile kertoi myös keskeisiä asioita seurantatutkimustuloksista.

Constabilen esityksessä tuli hyvin myös esiin, kuinka paljon Australiassa ollaan Suomea edellä siinä, miten selvitetään vanhemman kokemuksia lapsen kyvystä kuulla ja kuinka vanhemmat ja koko perhe saavat sairaalasta konkreettista tukea ja tietoa siitä, kuinka arjen saa sujumaan. Suomessa tämä on tullut enemmän järjestöjen tehtäväksi, koska sairaalassa ei ole riittävästi resursseja tähän. Se oli selvää, että mitä nuorempana lapsi on saanut sisäkorvaistutteet, lapsi kuntoutuu huomattavasti paremmin kuulevaksi ja hänen sanavarastonsa on laajempi. 
 
Suomessakin olisi mahdollista käyttää PEACH-lomaketta (Parent Evaluation of Aural/Oral Performance of Children), jonka ovat ansiokkaasi suomentaneet Kerttu Huttunen ja Anna Kiviniemi-Pulli, 2020. Lomake suomeksi, mutta toistaiseksi sitä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. Lomakkeen löydät täältä. 

Australiassa kuullaan myös lapsen, vanhempien ja opettajan arviot siitä, miten lapsi kuulee. Lapsen käyttäytymistä ja elehdintää seurataan kuulemistilanteessa ja tarvittaessa tehdään hälytestit ja arvioidaan puheenerottelukykyä. Lisäksi tehdään Aided Cortival Evoked Potentials (CAEP) testi, jossa testataan aivokuoren kuulovasteet. Tutkimustuloksia arvioidaan huolellisesti ja niiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä liittyen seuraaviin asioihin: 

• Onko tarvetta tehdä säätöjä kuulokojeisiin/istutteisiin 
• Tarvitaanko teknisiä apuvälineitä 
• Tarvitseeko lapsi lähetteen sisäkorvaistuteleikkaukseen 
• Tarvitseeko lapsi lisää puheterapiaa, vaikka olisi jo isompi 
• Perheen ja opettajien ohjausta ja lisätukea kuulemiseen joko pelkästään auditiivinen tai auditiivisvisuaalinen tuki, ja miten kehitystä seurataan 
• Lähete lisätutkimuksiin tai tukitoimiin 

Aiheesta voit lukea lisää täältä

Lasten audiologian päivät ovat todella tarpeellisia. Järjestötoimijana pidän myös tärkeänä, että tapaamme kuulokeskusten väkeä ja päästään kertomaan toiminnastamme. Ammattilaisista oli mahtavaa, että meidän kautta oikeasti saa oman tukiperheen ja että pystymme tukemaan perheitä arkikuntoutuksessa.  

Kirjoittanut: Janet Grundström, LapCI ry:n toiminnanjohtaja