Kelan esittämät muutokset vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiapalveluihin uhkaavat vakavasti kuulovammaisten lasten mahdollisuuksia saada varhaista, vaikuttavaa ja yksilöllistä kuntoutusta. Kansallinen hintakatto, laadun pisteytyksen poistaminen ja kotikäyntikorvausten supistaminen vaarantavat erityisesti niiden lasten oikeudet, joiden kohdalla varhaisen terapian merkitys on kaikkein kriittisin. 

Kuulovammaisen lapsen puheterapia ei voi odottaa. Varhaisen vaiheen menetetty aika ei ole myöhemmin korvattavissa. 

Kuulovammaisten lasten kielenkehitys rakentuu ensimmäisten elinvuosien aikana – silloin puheterapia on välttämätön 

Kuulovamman vaikutukset alkavat heti syntymästä lähtien. Ensimmäiset 0–3 ikävuotta ovat ajanjakso, jolloin aivot rakentavat perustan äänteiden erottelulle, puheen ymmärtämiselle ja kielen rakenteille. Kuulovammaisen lapsen kohdalla tämä kehitys on altis viiveille, mikäli kuntoutusta ei aloiteta nopeasti. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kannalta asiakkaan arkiympäristössä tehtävät käynnit ovat aivan olennaisia. Kuntoutus aloitetaan lapsen ollessa pieni, jopa alle 1-vuotiaana. Tällöin tärkein osa terapiaa on tukea vanhempia arjen kommunikointiympäristön luomisessa niin, että se tukee lapsen kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsi omaksuu kielen vuorovaikutuksessa taitavampien kielen käyttäjien kanssa. Rikkaan kieliympäristön kehittäminen ja lapsen kuulovamman huomioiminen arjen tilanteissa on sitä tärkeintä puheterapeutin työtä, mihin vastaanottokäynnit eivät pysty vastaamaan. Näin pienen lapsen kanssa on aivan selvää, että terapiaa tehdään yhteistyössä lapsen lähiaikuisten kanssa, sillä yksilötaitojen kuntouttaminen tuossa iässä ei olisi järkevää resurssien käyttöä. Pieni lapsi, joka opettelee ensimmäisiä äänteitään sisäkorvaistutteen aktivoinnin jälkeen, ei pysty hyötymään etäkuntoutuksesta – hänen kehityksensä tapahtuu vanhemman sylissä, arjen hetkissä ja päiväkodin leikkitilanteissa.  

Täytyy muistaa, että myös päiväkodit tarvitsevat tukea sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kielen ja kommunikoinnin kehityksen tukemiseen, sillä kuulovamma on varsin harvinainen vamma, joita kaikki työntekijät eivät välttämättä kohtaa lainkaan koko työuransa aikana.   

Varhainen puheterapia: 

• tukee puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kehitystä, joka kuulovammassa voi muuten jäädä vajavaiseksi 

• Tukee vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta, erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulussa 

• aktivoi kuulon ja kielen hermoverkkoja, jotka kehittyvät voimakkaimmin ensimmäisinä elinvuosina 

• tukee lasta oppimaan erottamaan ja hyödyntämään kuulokojeiden tai sisäkorvaistutteiden tuottamaa ääni-informaatiota 

• ehkäisee kielellisten viiveiden kasautumista, jotka muuten voivat näkyä vuosia myöhemmin oppimisvaikeuksina 

• varmistaa, että lapsen ympäristö oppii kommunikaatiostrategiat ja vuorovaikutuksen tuen, joita lapsi tarvitsee arjessa 

• Vahvistaa myöhempiä oppimisedellytyksiä, kuten lukemista, kirjoittamista ja kielellistä päättelyä 

Jos puheterapia viivästyy, lapsi menettää korvaamatonta aikaa, jolloin kielen oppiminen olisi luonnollisinta ja tehokkainta. 

Laadukas ja oikea-aikainen puheterapia vaatii erityisosaamista, jota kilpailutus ei saa romuttaa 

Kuulovammaisten lasten kanssa työskentely edellyttää syvää osaamista: 

• kuulovammoista, kuulotekniikasta ja niiden vaikutuksesta kielen kehitykseen 

• auditiivisista harjoitteista ja kuuntelutaitojen systemaattisesta rakentamisesta 

• visuaalisista ja vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä 

• perheen ja varhaiskasvatuksen ohjaamisesta luomaan kuultava ja kommunikointia tukeva ympäristö 

Jos kilpailutus perustuu lähes yksinomaan hintaan, erityisosaamisen arvo katoaa, ja juuri kuulovammaiset lapset ovat niitä, jotka tästä kärsivät eniten. 

Kotikäyntien supistaminen vaarantaa varhaisen tuen onnistumisen 

Kuulovammaisen lapsen kuntoutus toimii parhaiten siellä, missä lapsi elää: kotona, varhaiskasvatuksessa ja muissa arkiympäristöissä. Kotikäynnit ovat erityisesti varhaisessa vaiheessa lähes korvaamattomia, sillä: 

• niissä voidaan arvioida, miten lapsi kuulee ja kommunikoi todellisissa tilanteissa 

• varmistetaan, että kuulokojeet tai istutteet toimivat optimaalisesti arjessa 

• perheelle annetaan ajankohtaista ohjausta, jotta he voivat tukea lapsen kehitystä joka päivä 

• varhaiskasvatuksen ammattilaisia voidaan ohjata luomaan kielellisesti saavutettava ympäristö 

Etäkuntoutus tai vastaanottokäynnit eivät useinkaan riitä varhaisen vaiheen kuntoutukseen, jossa pienetkin arjen havainnot ovat merkityksellisiä. LapCI ry haluaisi tietää onko Kela tehnyt lapsivaikutusten arviointia ennen tätä kilpailutusta? Matkakorvauskäytännön muutos vaikuttaa lapsiin, kun terapeuttien kulkeminen lasten luokse vaikeutuu huomattavasti tai lasten täytyy kulkea perheidensä kanssa vastaanotolle. Terapian on tapahduttava päiväsaikaan, kun lapsi on virkeimmillään. Kuka vanhempi pystyy toistuvasti katkaisemaan työpäivänsä ja kuljettamaan lapsensa puheterapeutin luokse?  

Varhaisen puheterapian heikentäminen on ristiriidassa YK:n vammais- ja ihmisoikeussopimuksien, Suomen perustuslain sekä lapsen edun kanssa 

YK:n vammaissopimus turvaa oikeuden kuntoutukseen, osallisuuteen ja kommunikointiin. Lapsen edun ensisijaisuus edellyttää, että palvelut turvataan ajoissa — erityisesti silloin, kun kyse on kehityksen herkkyyskausista. YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden lisäksi tulee muistaa, että kommunikointi on ihmisoikeus, joka on turvattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Suomen perustuslain 12 § Sananvapaus ja julkisuus määrää, että jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tämä koskee myös vammaisia ihmisiä. Heillä on oikeus sananvapauteen ja oman mielipiteensä ilmaisemiseen käyttämällään viestintäkeinolla. Puheterapiassa työskennellään juuri näiden perusoikeuksien vuoksi, jotta kaikilla olisi mahdollisuudet päästä osallisiksi tähän yhteiskuntaan. 

Kilpailutuksen muutokset ovat myös omiaan: 

• lisäämään pitkäaikaisia kielellisiä ja oppimisvaikeuksia 

• lisäämään entisestään eroja lasten välillä alueellisten erojen kasvaessa 

• heikentämään puheterapeuttien saatavuutta, kun tulot voivat pudota jopa 30 % 

Nämä vaikutukset osuvat kipeimmin juuri niihin, jotka tarvitsevat varhaisinta ja intensiivisintä tukea. 

Vaadimme Kelalta vastuullista ja lapsen edun huomioivaa päätöksentekoa! 

Kelan tulee: 

1. perua muutokset, jotka heikentävät varhaisen puheterapian saatavuutta 

2. palauttaa laadun ja erityisosaamisen pisteytys kilpailutukseen 

3. varmistaa riittävät kotikäyntikorvaukset, jotta varhainen tuki voidaan toteuttaa lapsen omassa ympäristössä 

4. huomioida kilpailutuksessa lapsivaikutukset ja YK:n vammaissopimuksen velvoitteet 

Varhainen puheterapia ei ole säästökohde. Se on sijoitus lapsen tulevaisuuteen, ja sen vaikutukset kantavat koko elämän. 

Janet Grundström, toiminnanjohtaja  
Antti Kyllönen, hallituksen puheenjohtaja 
LapCI ry 

Lisätietoja ja yhteydenotot: janet.grundstrom(at)lapci.fi puh: 0400 914 583