Eilen valtiovarainministeriö julkaisi heidän näkemyksensä tarvittavista lisäleikkauksista. Valtiovarainministeri Purra oli aiemmin todennut, että Sote-sektorilta ei tehdä enempää leikkauksia, mutta nyt hän ehdottaa 100 miljoonan leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtioavustuksista. Tämä ehdotus on järjetön ja vie toimintaedellytykset järjestötoimijoilta. On tärkeä ymmärtää, sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. 

Maamme hallitus on leikannut sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä jo 140 miljoonaa. Se on pakottanut järjestöt todella ahtaalle. Leikkaukset ovat johtaneet toiminnan vähentämiseen ja toiminnan alasajoon. Osa leikkauskohteena olevista järjestöistä on joutunut irtisanomaan henkilöstöä tai lomauttamaan heitä. Pahiten leikkaukset iskevät sote-järjestöjen kohderyhmänä oleviin henkilöihin. Leikkaukset ovat vähentäneet mahdollisuutta tarjota apua tarvitseville kohtauspaikkoja ja tukea arkeen.  

Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa on merkityksellinen 

Järjestöt auttavat niitä henkilöitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, joiden tilannetta on hallituksen toimesta heikennetty jo nyt tehdyillä leikkauksilla. Tällaisessa politiikan teossa ei ole järkeä inhimillisesti eikä taloudellisesti. Järjestöjen tekemä työ painottuu ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja osallisuuden mahdollistumiseen. Järjestöt kasvattavat toimintaan osallistuneiden psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta, jota tarvitaan, kun ihminen kohtaa kriisejä elämässään. Julkinen sektori ei mitenkään pysty paikkaamaan järjestöjen tekemää työtä. Mikäli leikkaukset toteutuvat matalan kynnyksen auttamista, vertaistuen mahdollistamista ja vapaaehtoistyön koordinointia ei pystytä samassa mittakaavassa toteuttamaan tai se loppuu kokonaan. Ihmisten inhimillinen hätä kasvaisi ja perheiden ongelmat pääsisivät kasaantumaan. Näiden seurauksena tarvitaan kalliita tukitoimia, jotka maksavat huomattavasti enemmän kuin ennaltaehkäisevä toiminta, jota järjestöjen toimesta tehdään hyvin kustannustehokkaasti. Järjestöjen tekemä työ siirtää ja ehkäisee palveluiden tarvetta ja auttaa ihmisiä palaamaan normaaliin, hyvään elämään. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet järjestöjen toiminnan merkityksen.   

Valtiotalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja saamatta jääneistä verotuloista. Hallituksen suunnittelemat heikennykset ovat ristiriitaisia hallitusohjelman kanssa, jossa luvataan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää lapsimyönteistä politiikkaa. Lasten ja nuorten hyvinvointivajetta ei tule lisätä.  

Järjestöjen henkilökunnan osaamista ei voida korvata 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen henkilökunta on joutunut työskentelemään valtavan paineen alla jo pitkän aikaa. Työntekijät ovat huippuasiantuntijoita, jotka tuntevat hyvin kohderyhmänsä. He ovat oppineet työnsä niin pohjakoulutuksen kuin käytännön kokemuksen kautta. He ovat todella arvokkaita osaajia kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten tukemisessa. Tuntuu käsittämättömältä, että maamme hallitus ei arvosta tätä osaamista.  

Hyvinvointialueiden talous on tiukalla. He ohjaavat jatkuvasti asiakkaitaan hakemaan apua järjestöistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt kertovat, että yhteydenotot ovat lisääntyneet, koska hyvinvointialueelta ei saa riittävästi tukea. Järjestöt eivät kuitenkaan pysty toteuttamaan tehtäväänsä ja tukemaan hyvinvointialueen toimintaa ilman rahoitusta. Nyt Riikka Purran ehdottama lisäleikkaus tarkoittaisi sitä, että tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin 60 %.  

Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas totesi eilen illalla, että esitetty jättileikkaus ei tasapainota Suomen julkista taloutta, vaan se entisestään syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsivät ne ihmiset, jotka saavat tai hakevat apua ja tukea järjestöiltä.
”Järjestöt ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen avun tarjoamisessa. Tätä toimintaa ei pidä romuttaa. On ilmeistä, että hyvinvointialueiden ja kuntien kustannukset kasvavat, kun järjestöjen rahoitusta leikataan. Vaadimme, että hallituspuolueet etsivät yhdessä viimeistään budjettiriiheen mennessä vaihtoehdon sote-järjestöiltä leikkaamiselle. Jotta järjestöt voivat jatkossakin auttaa ja tukea ihmisiä, ne tarvitsevat vakaan ja ennakoitavan julkisen rahoituksen,” toteaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes heidän blogissaan tänään 7.8.2025. 

On välttämätöntä, että hallitus torppaa ministeriön esityksen syyskuun budjettiriihessään. 

Suomella ei ole varaa päästää sote-alan järjestöjä luhistumaan. 

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Janet Grundström
LapCI ry
p. 0405703841
janet.grundstrom@lapci.fi

Lisää aiheesta: SOSTE https://www.soste.fi/uutiset/soste-hallituksen-tulee-torpata-purran-esitys-jattimaisista-jarjestoleikkauksista/ 
Järjestötyön taloudelliset vaikutukset: https://areena.yle.fi/1-72499924 
Lisäleikkaukset järjestökentälle romuttaisivat kansalaisyhteiskunnan: https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/lisaleikkaukset-jarjestokentalle-romuttaisivat-kansalaisyhteiskunnan.html  
Halutaanko Suomessa luopua sote-järjestöjen työstä?
https://mieli.fi/blogit/halutaanko-suomessa-luopua-sote-jarjestojen-tyosta/?fbclid=IwY2xjawMBXJ1leHRuA2FlbQIxMQABHqnOYzc59yFNA9QAG8j9J6-T7COv1BF2CPG8hkPOQ30ePvuDE_v5me5b7_XH_aem_y6EKytNIVuPhdaWSXQVMKQ