Pienten lasten vertaisviikonloppua vietettiin Sääksin leirikeskuksessa kauniin Sääksjärven rannalla. Flunssakauden jyllätessä pelkäsimme edellisellä viikolla pahinta, että tapahtumaa ei mahdollisesti päästäisikään pitämään. Onneksi kuitenkin pelot osoittautuivat turhiksi, sillä saimme paikalle neljä valloittavaa perhettä viettämään hauskan viikonlopun yhdessä.
Olimme pyytäneet jo ennen tapahtumaa, että perheiden pienimmät ottaisivat kotoaan mukaan jonkin rakkaan pehmolelun. Tehdessämme lauantaina tuttavuutta syy tähän selvisi: rakkaat pehmokaverit pääsivät mukaan riehakkaaseen pehmojumppaan! Inspiroituen Pikku Kakkosessakin mukana olleesta liikuntahetkestä verryttelimme pörröisten ystäviemme kanssa naurun raikaessa.
Jumppahetken jälkeen olikin mukava rauhoittua askartelun ääreen. Jokainen perhe pääsi väkertämään oman kylttinsä, joka ripustettiin perheen huoneen oveen. Kyltin tekemisessä sai käyttää paljon mielikuvitusta ja jokainen niistä olikin aivan omanlaisensa. Oli hauska nähdä, miten tärkeitä pienille osallistujille yksityiskohdat olivat, kyltin väreistä ja piirroksista lähtien.
Sekä lauantaina että sunnuntaina olimme varanneet parisen tuntia vanhemmille omaa aikaa keskustelulle ja luennoille. Launtaina paikalle saapui Kuulo-Auriksen työntekijöitä esittelemään heidän toimintaansa. Kuulo-Auris toteuttaa ainoana Suomessa Kelan tukemaa kuulovammaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden yksilökuntoutusta. Osa vanhemmista ei ollut aikaisemmin kuullut heidän tarjoamistaan kuntoutuspalveluista, joten luento tuli juuri oikeaan saumaan juuri oikealle yleisölle.
Sunnuntaina vanhemmat pääsivät puolestaan kuuntelemaan kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Ensimmäisenä vuorossa oli LapCI ry:n hallituksessakin aikaisemmin toiminut, jo aikuisen SI-käyttäjän vanhempi Nana Lindholm, joka kertoi heidän perheensä kuulotaipaleesta. Toisena puhujana oli SI-käyttäjä Oona Konttinen, joka toimi viikonlopussa myös lastenhoitajana. Näin vanhemmat saivat erinomaisen kattauksen puheita sekä kuulon ammattilaisten, aikuisen SI-käyttäjän vanhemman sekä SI:ta käyttävän aikuisen näkökulmista.
Luentojen lisäksi pienten lasten viikonloppu sisälsi paljon ulkoilua ja ympäristöön tutustumista. Sään suosiessa lapset pääsivät leikkimään yhdessä osaavien lastenhoitajien kanssa ja laskemaan toinen toistaan hurjempia liukumäkilaskuja, keinumaan uusien kavereiden kanssa verkkokeinussa, rakentamaan upeita hiekkalinnoja ja leikkimään vauhdikkaita hippaleikkejä.
Lauantai-iltapäivästä pääsimme koko porukalla eläinretkelle raikkaassa syyssäässä. Tutustuimme metsän asukkaisiin pohtien heidän ravintoaan, turkin väriä, tassunjälkiä ja sitä, miten eläimet ääntelevät. Eläinretken lomassa saimme myös maistella karhun lempiruokaa – mustikoita! Niitä nimittäin löytyi vielä yllin kyllin metsäpolulta. Lopuksi muistin virkistykseksi perheet pääsivät joukkueittain vastamaan kinkkisiin tietovisakysymyksiin, jotka koskivat metsän asukkaita. Tiedätkö sinä, minkälaista ääntä kettu pitää?
Sunnuntain kattavan aamupalan jälkeen aloitimme aamumme Fröbelin palikoiden jumppalaululla, jonka jälkeen perheet lähtivät yhdessä metsään bongailemaan syksyisiä luonnon merkkejä.
Yhteisen lounaan jälkeen olikin aika pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata kotia kohti. Iso kiitos kaikille mukana olleille perheille, ohjaajille ja luennoitsijoille! Kiitos myös Sääksin leirikeskukselle ihanista puitteista!
Syksyisin terveisin,LapCI ry:n toimistolaiset
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten.
Lähetä kommentti