Toivottavasti vuosi on alkanut teillä hyvin! Me LapCI ry:llä olemme vimmatusti suunnitelleet tulevaa ja supisseet jo vaikka mitä. Mutta niin kuin ulkona näkyvä jään ja loskan välillä sahaava sää, on meilläkin ollut oikukkaita aikoja.Olemme valitettavasti joutuneet perumaan muutamia alkuvuoden tapahtumia ei-niin-yllättäen pandemiasta johtuen. Onneksi tilanne näyttää kuitenkin taas rauhoittuneen. Olemme myös oppineet viimeisen parin vuoden aikana panostamaan etätapahtumiin. Niihin kannattaakin ehdottomasti lähteä mukaan pelailemaan ja pitämään hauskaa!Haluan tuoda esille tämän vuoden teemaamme ”tutkimustieto ja vuorovaikutus”, sillä teeman molemmat osat ovat yhtä tärkeitä. Luotettava tutkimustieto on kultaakin kalliimpaa, varsinkin näinä aikoina kun misinformaatio jyllää ympärillämme. Aiomme tänä vuonna julkaista entistä enemmän uusimpia tutkimustuloksia ja artikkeleita SI-maailmasta eri kanavillamme. Hyvä vuorovaikutus taas on LapCI ry:lle sydänasia, ja pyrimme lisäämään, sujuvoittamaan ja parantaamaan yhteyttä kuulovamman ympärillä toimivien erilaisten yhteisöjen, tahojen, ja henkilöiden välillä.Tänä vuonna voitte siis odottaa näkevänne paljon artikkeleita ja puheenvuoroja näiden aiheiden tiimoilta. Näitä tekstejä kannattaa lukea ja jakaa muille, ja toivottavasti siten niissä olevat viestit kantautuvat mahdollisimman laajalle: inspiroiden parempaa dialogia ja vaikuttaen positiivisesti lastemme hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen.Yhdessä olemme enemmän.Puheenjohtaja Ali Ghiasiinfo@lapci.fi www.lapci.fi www.kuuloavain.fi Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki
Viime vuonna sosiaalisen median kanavamme pursuivat kuntoutusvinkkejä ja -artikkeleita. Tänä vuonna teemaksi
Viime vuonna sosiaalisen median kanavamme pursuivat kuntoutusvinkkejä ja -artikkeleita. Tänä vuonna teemaksi valikoitui tutkimustieto ja vuorovaikutus, millä viittaamme kuulon ja kielen kehityksen alueilla tehtyihin tutkimuksiin sekä keskusteluun.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2022 pyrimme jakamaan jäsenillemme ja seuraajillemme tuoreinta faktatietoa kuuloon liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista, sekä lisäämään keskustelua eri osapuolten (SI:n käyttäjien, kuulokeskusten, tutkijoiden, vanhempien ynnä muiden) välillä. Blogiimme on tulossa artikkeleita nuorilta aikuisilta SI:n käyttäjiltä, jotka kuuluvat ensimmäiseen ja toiseen ”SI-sukupolveen” (eli niihin, jotka ovat saaneet SI:n lapsina ensimmäisten joukossa), alan tutkijoilta sekä ammattilaisilta. Instagramin ja Facebookin puolella tulemme jakamaan säännöllisin väliajoin ”#Tiesitkö, että…” -tietoiskuja, joissa nostamme esiin mielenkiintoisia tuloksia tutkimustyön saralta.
Tämän kaiken lisäksi osassa tapahtumistamme tulee olemaan oman alansa experttejä puhumassa kuulon ja kielen kehityksestä ja tekniikasta, sekä tietysti SI-kokemusasiantuntijoita. Kannattaa siis seurata LapCI ry:tä sekä somessa että paikan päällä!
Vanhempi antaa 1,5-vuotiaalle taaperolle siemauksen juomasta, lapsi vääntää kasvot virneeseen. Vanhempi sanoo, ”Voi ei, et tykkääkään siitä, et tiennyt, että siinä on poreita. Unohdin, ettet tykkää kuplista”.
Tällaiset tavalliset arkiset kanssakäymiset havainnollistavat sitä ratkaisevaa roolia, joka vanhemmilla on lapsensa mielen teorian kehityksessä. Esimerkissä vanhempi käyttää useaa termiä, jotka eivät kuvaile ympäröivää fyysistä maailmaa, vaan termejä, jotka viittaavat sisäiseen tilaan – tykätä, tietää, unohtaa. Tämä tunnetaan mielitietoisena (”mind-minded”) kielenä, ja tyypillisessä kehityksessä se on osa lapsen kokemusta kommunikaatiosta jo ennen kuin hän osaa puhua. Myöhemmin esimerkin lapsi saattaa kuulla vanhemman kertovan tapahtuneesta toiselle henkilölle: ”Annoin hänelle siemauksen limonadia, mutta hän sylki sen pois ja itki, koska hän ei tykkää kuplivista jutuista, minkä olin unohtanut.” Tätä kutsutaan ”kausaaliseksi selittämiseksi”. Sillä on olennainen rooli auttamassa lasta ymmärtämään, kuinka ajatuksemme, tunteemme, halumme ja mieltymyksemme määrittelevät sen, mitä valitsemme tehdä.
Mielen teoria (”Theory of mind”, TOM) on keskeinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä, sillä se on nivoutunut kaikkiin yhteyksiin joita luomme ja keskusteluihin joita käymme muiden ihmisten kanssa. Se mahdollistaa sen, että osaamme ihmisinä toimia sosiaalisissa tilanteissa ja ymmärtää sekä omia että muiden ajatuksia ja käytöstä tavoilla, joilla taataan että ihmissuhteemme ovat mieleisiä ja vastavuoroisia. Lasten kasvaessa heidän täytyy ajatella muiden ihmisten mielentiloja sekä ymmärtää paremmin yhteyksiä näiden ja ihmisten tekojen ja reaktioiden välillä. Hyvin pienillä lapsilla on vain orastavat taidot tällä saralla. Jos lapsi on vastuussa kasvisten annostelemisesta, hän saattaa pirteästi antaa vaarille porkkanoita, vaikka tämä sanoisi ettei pidä niistä. Mutta lapsen kypsyessä hän oppii ottamaan vaarin mieltymykset huomioon ja ymmärtämään, ettei tälle tarvitse annostella porkkanoita: vaari ei syö niitä (teko), koska (kausaalisesti selittävä yhteys) hän ei pidä niistä (sisäinen tila).
Kiinnostuitko lukemaan aiheesta lisää? Elizabeth Tyszkiewiczin kirjoittama artikkeli kokonaisuudessaan 1.3. blogissamme!
Paljon on ehtinyt tapahtua sitten edellisen tiedotteen. Varsinkin lapsille ja nuorille olemme (onneksi!) saaneet järjestettyä huipputärkeitä ja hauskoja tapahtumia, joissa osallistujat ovat päässeet tutustumaan uusiin kasvoihin ja näkemään toisia imppakäyttäjiä. Tässä lyhyt kooste syys-talven lähitapahtumista tähän asti.Kuulopajan temppuilta lapsilleLokakuun loppupuolella Kuulopaja (joka järjestetään yh.dessä Kuuloliiton kanssa) lähti opettelemaan sirkustaito ja Helsingin Pukinmäen sirkuskoululle. Lapset pääsivät temppuilemaan sydämensa kyllyydestä osaavan ohjaajan johdolla (kuvia viereisellä sivulla). Tapahtumapalautteissa toivottiin vastaavaa myös tulevaisuudessa, ja varmasti tämä toive toteutuukin.Nuorten SyysleiriEdellisistä vuosista poiketen nuorten viikonloppu oli tänä vuonna sekä pidempi että osallistujamäärältään suurempi, sillä tapahtuma järjestettiin yhdessä Kuuloliiton ja KLVL ry:n kanssa. Viikonlopun aikana kokeilimme kuntonyrkkeilyä, uimme, pelasimme pakohuonepelejä ja lautapelejä, sekä pidimme hauskaa Halloween-bileissä.
LapCI ry:n pikkujoulutPikkujouluja vietettiin marraskuun lopulla Särkänniemessä, ja tunnelmassa oli kieltämättä jotain maagista. Vaikka pakkaset paukkuivatkin kipakasti, oli ihanaa nähdä Koiramäen suloinen pieni kylä jouluisena ja lumipeitteeseen verhoiltuna, sekä tiirata Näsinneulan huipulta lumisen Tampereen yli. Lisäksi Joulupukki ehti käydä vierailulla luonamme ja antaa kaikille osallistuneille lapsille kivoja lahjoja!
Talviset terveiset CIsumusasta!
CIsumusassa liikutaan jälleen uusilla vesillä, sillä Katariina (”Katsu”) Varjonen on siirtynyt suoraan LapCI ry:n järjestöassistentin saappaista CIsumusa-hankkeen uudeksi projektikoordinaattoriksi. Pidemmittä puheitta annetaan estradi Katsulle!
Heippa kaikki musikantit! Aloitin nyt vuoden alussa CIsumusan projektikoordinaattorina. Olen viime kesästä asti toiminut LapCI ry:lla järjestöassistenttina, joten olen ollut siitä asti jo projektissa auttavana työntekijänä ja päässyt mukaan CIsumusa-hankkeen ytimeen, kun kävin Tampereella kuvaamassa puhemuskareita. Nyt saan saattaa loppuun Saanan upeasti aloittaman työn. On paljon uutta opittavaa ja mukavasti uusia haasteita!
Kevään merkkejä CIsumusassa CIsumusa-projektin loppumetrit ovat nyt käsillä, kun viimeinen puhemuskariryhmä starttaa maaliskuussa. Kevään ryhmä pidetään suunnitelmasta poiketen kokonaan etänä, sillä korona-tilanne vaikeutti jo syksyllä lähiryhmän toimintaa ja nyt tartuntatilanne on syksyä huolestuttavampi. Korona ei pääse vaikuttamaan samalla tavalla etäryhmän toimintaan, kun pikkunuha ei estä osallistumasta, ja siksi tämä on turvallisempi valinta. Ryhmän vetäjinä toimivat syksyn ryhmistä tutut Ulla ja Mikaela. Saamme toimintaan mukaan myös uuden opiskelijan Iidan Tampereen yliopistolta!
Loppu häämöttää Kevään mittaan työstämme materiaaleja valmiiksi, ja paketoimme hankkeen aikana kerätyn arvokkaan tiedon oppaiksi, jotta tietoa pystytään hyödyntämään jatkokäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Työstämme sähköistä opasta, johon kootaan tärkeimmät tiedot kasvattajien ja kuuloalan ammattilaisten käyttöön. Tulossa on myös esite, jossa kerrotaan kootusti, miten huomioida kuulovammainen lapsi tai nuori, jotta tämä voi osallistua musiikkitoimintaan mahdollisimman luontevasti.
Tutkimustietoa on kertynyt valtavasti, ja toimintaa on kehitetty näiden projektivuosien aikana paljon. Haluaisimme myös kovasti päästä järjestämään vertaisviikonlopun CIsumusaan osallistuneille perheille, sillä aikaisempia vertaisviikonloppuja on jouduttu koronan vuoksi perumaan. Toivotaan edelleen, että koronasta huolimatta päästään pian näkemään!
Talvisin terveisin,CIsumusan projektikoordinaattori Katariina Varjonenlapci.fi/cisumusa
Toimitus ja taitto: Isa Pulli
