CIsumusa – Puhemuskareita kuulon ja kielen tueksi

Puhemuskarin toimintamalli kehitettiin CIsumusa-hankkeessa (lisää hankeesta tämän sivun lopussa). Puhemuskari on erityisesti kuulovammaisia lapsia varten. Toiminnassa yhdistetään kielen ja kuulon kuntoutus tavoitteelliseen musiikkitoimintaan. CIsumusan tavoitteena on tuoda musiikin iloa perheille ja lisätä musiikin hyödyntämistä kuulonkuntoutuksessa. Toiminnan rahoittaa STEA.

Puhemuskareita ohjaa aina puheterapeutti ja musiikkipedagogi yhdessä. Ohjaajilla on vankka ammattitaito kuulonkuntoutuksesta sekä musiikkikasvatuksesta. Toiminnassa huomioidaan aina lasten yksilölliset tarpeet ja nämä kartoitetaan perheiden kanssa tehtävässä alkuhaastattelussa. Lapset osallistuvat toimintaan aikuisen kanssa.

Vuoden 2023 alusta CIsumusa sai jatkuvan rahoituksen. Toteutamme puhemuskareita etä- ja lähitoteutuksena ja testaamme myös hybridimallia, jossa osa osallistujista on paikan päällä ja osa mukana etänä. Toimintaan sisältyy 10 puhemuskarikertaa ja CIsumusa-viikonloppu. Toiminnasta peritään nimellinen osallistumismaksu. Puhemuskaritoiminta 20e ja CIsumusa-viikonloppu 50e.

Kuka voi osallistua CIsumusan puhemuskareihin?

Puhemuskaritoiminta on suunnattu 0-6-vuotiaille kuulovammaisille lapsille sekä heidän huoltajilleen. Toiminta sopii kaikille kuulovammaisille lapsille, lievästä erittäin vaikeaan kuulovammaan. Lapsi voi käyttää kuulokojetta tai/ja sisäkorvaistutetta. Toimintaan voi hakea mukaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään toimintaan haku avataan joulukuussa ja syksyn toimintaan haku avataan kesäkuussa.

CIsumusan puhemuskareiden vertaisviikonloppu

Toimintaan sisältyy 10 puhemuskarikerran lisäksi yksi CIsumusa-viikonloppu ryhmää kohden. Viikonloppuun voivat osallistua kaikki kaudelle hyväksytyksi tulleet perheet. Viikonlopun tarkoituksena on, että perheet saavat vertaistukea ja pääsevät tutustumaan toisiinsa paremmin. Viikonloppu järjestetään joko ennen toiminnan alkua tai sen jälkeen.

Viikonlopuissa pidetään yksi puhemuskarituokio, sekä tehdään paljon muuta kivaa perheiden kesken. Usein myös vanhemmat pääsevät viettämään aikaa keskenään lasten hoitajien ollessa lasten kanssa.

Kuinka kaikki alkoi?

Kun kuulevaan perheeseen syntyy kuulovammainen lapsi, ennalta ajatuksissa ollut lastenkasvatuksen tiekartta muuttuu väärän mantereen kartaksi. Usein vanhemmat vaikenevat, lopettavat puhumisen, laulamisen, iltasadut – “kun eihän se lapsi kuitenkaan mitään kuule”. Tavallinen musiikkileikkikoulun tai päiväkodin musiikkitoiminta ei anna riittävää hyötyä kuulovammaisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmäkoot ovat usein liian suuria, jolloin taustahäly ja liialliset visuaaliset ja sosiaaliset virikkeet vievät lapsen tarkkaavuuden pois ryhmän toiminnasta. Ohjaajat eivät tiedä, miten kuulovammainen lapsi otetaan huomioon ja millainen musiikki soveltuu heille. Ohjaajat eivät myöskään ole saaneet koulutusta siihen, miten yhdistämällä kuvia, leluja ym. visuaalista materiaalia musiikkitoimintaan voidaan tukea kuulovammaisen lapsen kielellistä kehitystä, sillä heidän koulutukseensa ei sisälly kuulovammaisten lasten erityisaluetta. Vanhemmat eivät saa myöskään vertaistukea, koska ovat yleensä ryhmän ainoat kuulovammaiset lapset. Tähän tarpeeseen CIsumusa-hanke kehitettiin. Hanke toteutettiin 2019-2022 ja sen rahoittajana toimi STEA.

CIsumusa-hankkeen toiminnan tavoitteet

• Lapsen puheenkehityksen edistyminen. Musiikin saaminen osaksi kuulovammaisten lasten perheiden arkea varhaislapsuudesta asti ja musiikin kielenkehitystä tukevien hyötyjen ulottaminen kuulovammaisten lasten perheisiin.
• Mukula-puhemuskaritoiminnan edelleenkehittäminen sekä etämuskaritoiminnan kokeileminen ja kehittäminen alueellisen tasa-arvon mahdollistamiseksi.
• Vertaistuen ja ystävyyksien syntyminen puhemuskaritoiminnan oheistuotteena, ja näiden kautta perheiden vanhemmuuden, itsetunnon ja vammaisuuden hyväksynnän vahvistuminen.
• Alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen puhemuskarimallin toteuttamiseen yhdessä Helsingin yliopiston ja Metropolian kanssa.

Sisällön suunnittelussa otetaan huomioon yksilölliset tavoitteet

Ennen toiminnan alkua kaikille osallistujille järjestettiin henkilökohtainen alkuhaastattelu. Haastattelussa tutustuttiin paremmin osallistujiin ja käytiin läpi mm. lapsen varhaiskehitystä, musiikillisia taipumuksia ja kokemuksia. Lapsille asetetaan yksilölliset tavoitteet ja puhemuskarin sisältö rakennetaan niiden perusteella. CIsumusan toimintamalleja kehitetään yhdessä osallistujien kanssa koko hankkeen ajan ja kehittyneitä malleja ja tuotoksia esitetään ja opetetaan myöhemmin mm. alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Puhemuskareita kuvataan ajoittain opetusmateriaalin tuottamiseksi. Hankkeen aikana järjestettiin etä- ja lähitoimintaa kolmessa eri kaupungissa; Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella.

CIsumusa-hankkeen tulokset

• Musiikin käytön juurruttaminen osaksi kuulovammaisen lapsen perheen itseavun kuntoutuspolkua varhaislapsuudesta asti
• Laulamisen ja soittamisen ilon saattaminen osaksi perheiden yhdessä olon muotoa
• Suomalaisen etäpuhemuskaritoiminnan mallin kohdentaminen, testaaminen ja tuotteistaminen mahdollista vientitoimintaa silmällä pitäen.
• Vertaistuen vaikutus perheen sopeutumiseen kuulovammaisen lapsen kanssa on merkittävä
• Vertaisuus vahvistaa, voimaannuttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuuden kokemuksia
• Perheet saavat ystäviä, vertaisia
• Perheet oppivat toisiltaan hyviä käytäntöjä ja selviytymismalleja arjessa

---

---

Yhteistyössä CIsumusan puhemuskareita kehittämässä:

CIsumusalla on toimisto Haagassa, Valkeassa talossa, Helsingissä.

CIsumusa – Projektikoordinaattori
Katariina Varjonen

Puhelinnumero 0405791450
S-posti katariina.varjonen@lapci.fi