Jäsentiedote 4 – 2020 tekstiversio


Pääkirjoitus

Tervehdys perheet!
Terveisiä pimeästä syksystä. Tasan 14 vuotta sitten Pyryn päivänä talvi todellakin yllätti meidät suomalaiset. Moni ehkä muistaa, että lunta tuli paljon. Omaan mieleeni kyseinen syksy ja myös se lumi on jäänyt mieleen, koska odotin esikoistamme ja hieman jännitti käydä lumitöihin mahan kanssa. Mutta se valo, jonka lumi toi tullessaan oli taianomainen, ja samaa valoa kaipaisin luontoon nytkin.

Itselleni varma syksyn merkki on jo 11 vuotta ollut Satakieli-seminaari. Vuonna 2009 matkasin Ouluun junalla kahden kuukauden ikäisen kuopukseni kanssa. Ouluun haaveilin pääseväni samoissa merkeissä myös tänä vuonna. Mutta kaikki meni toisin. Seminaari sai kuitenkin kasattua virtuaalisesti ihmiset yhteen, ainakin näissä puitteissa viimeistä kertaa. Meillä kaikilla on paljon muistoja Satakielestä, mutta eniten varmasti Eevalla, joka meitä on tervehdyksellä lähestynyt. Kiitos Satakieli näistä yhteisistä vuosista.

Seminaarissa kuultiin taas hieman uusista tuulista, joita Mika Cochlearilta valottaa meille hieman enemmän.

Sisaruus. Yksi elämän tärkeimmistä, mutta myös haastavimmista ihmissuhteista. Tässä tiedotteessa sisarukset Nea ja Oona kertovat hyvin erilaisista kokemuksistaan elämästä sisäkorvaistutteiden kanssa.

Toivotaan että tänä vuonna saamme kunnon talven, sitä ennen ja sen aikana pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

LapCI ry on mukana
Kannustajat-äänestyksessä!
LapCI ry on marraskuussa mukana Pirkanmaan Osuuskaupan Kannustajat-äänestyksessä, jonka kautta voimme saada tärkeää tukea yhdistyksemme toimintaan. Osuuskauppa tukee paikallisten lasten ja nuorten harrastamista ja hyvinvointia 35 000 eurolla. Siitä, miten tämä potti jakautuu äänestyksessä mukana olevien seurojen ja yhdistysten kesken päättävät POK:n asiakasomistajat. Äänestäminen ei maksa sinulle mitään, mutta auttaa meitä saavuttamaan unelmiamme. Mitä enemmän ääniä saamme, sitä suurempi tukipottimme on. Muista siis tykätä ja jakaa tulevia Kannustajat-somepäivityksiämme sekä äänestä meitä, kun äänestyskutsu tulee sähköpostiisi! Lisätietoja Kannustajista osoitteessa kannustajat.fi.

Yhdessä
olemme
enemmän,
Puheenjohtaja Minna Mäkelä

TAPAHTUMAKALENTERI
TALVI 2020-2021

14.11. PIKKUJOULUT, Lahti 28.11. PEER SUPPORT MEETING FOR PARENTS, on Zoom
28.11.KUULO- JA VIITTOMAKIELIALAN JÄRJESTÖJEN YHTEISET PIKKUJOULUT**, livelähetys netissä 6.-7.2.Voimauttava valokuva -viikonloppu, Karkkila 3.2.-14.4. CIsumusan puhemuskari

  • maksuton tapahtuma, **yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa

Tiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia. Ilmoittautuminen tapahtumiin kotisivuilla. Vähävaraiset jäsenet voivat hakea alennusta tai vapautusta osallistumismaksuista.

Tarvitaanko meitä? #onneksionjoku

Olen sisäkorvaistutetta käyttävä 26-vuotias Tuulia Harjunmaa ja olen mukana LapCI ry:n hallituksessa kokemusasiantuntijana. Äitini on yhdistyksen perustajajäsen ja olen saanut kasvaa yhdistyksen rinnalla sen perustamisesta lähtien vuodesta 1999. Yhdistyksen täyttäessä 20 v. tuumasin, että LapCI ry:lle olisi hyötyä saada viimeinkin hallitukseensa mukaan joku, jolla olisi ensi käden kokemusta sisäkorvaistutteista pienestä pitäen.
Olen vasta ensimmäinen sisäkorvaistutekäyttäjä LapCI ry:n hallituksessa, sillä olen myös ensimmäistä syntymäkuurojen SI-sukupolvea Suomessa. Tällä on iso merkitys, sillä tiedän kokemuksesta, millainen SI-lapsen maailma on ilman yhdistystä ja vertaistukea. Minulle on erityisen tärkeää, että pääsemme yhdistyksen kautta ehkäisemään SI-lasten ja -nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta.
Ilman LapCI ry:tä SI-lapset putoaisivat suoraan kahden maailman, kuulevien ja kuurojen, väliin. Näin kävi minulle ennen LapCI ry:n perustamista, sillä olin vasta toinen Suomessa implantoitu syntymäkuuro lapsi, eikä minulla näin ollen ollut vertaistukiverkostoa. Se on jättänyt minulle ison identiteettikriisin ja masennuin jo varhain syvästi mm. puutteellisen tukiverkoston vuoksi. Kaveripiirini oli lähes olematon. En ole koskaan päässyt oikein kuurojen yhteisöön sisään, eivätkä kuulevat osaa aina huomioida minua kuulovammaisena. Näin ollen olen joutunut väkisinkin jäämään pois sosiaalisista piireistä. Näitä ongelmia työstän edelleen nykypäivänäkin. Yhteiskunta tuntuu usein olettavan, että koska minulla on SI, en ole enää kuuro tai vammainen. Tämä aiheuttaa liian usein merkittävää laiminlyöntiä mitä tulee vammaisoikeuksiin ja tätä LapCI ry pyrkii aktiivisesti oikaisemaan.
Hallituksessa työskennellessäni olen päässyt näkemään läheltä, miten uusien SI-sukupolvien lapsilla on kehittynyt vankka ja omanlainen SI-käyttäjän identiteetti sekä vertaistukiverkosto. LapCI ry on tehnyt todella hienoa ja elintärkeää työtä tuodessaan nämä SI-lapset ja perheet yhteen sekä huolehtimalla heidän oikeuksiensa toteutumisesta. LapCI ry:n ansiosta en ole enää huolissani nykyisten SI-lasten puolesta.
Tuulia Harjunmaa
SI-käyttäjä

Do you have questions regarding the CI operation? Are you a parent of a CI user and would like to chat about your experiences with others in a similar position?
Come to our Peer Support Meeting for Parents on 28.11! The meeting will take place on Zoom and the discussion will be held in English. Sign up for the event on lapci.fi/tapahtumat. The event is free.

LapCI ry:n lainattavat lisälaitteet – oletko jo kokeillut?

Jos samasta perheestä löytyy useampi ”imppapää”, voi perheelle tulla jossain vaiheessa eteen taloudellinen pattitilanne: mihin lisälaitteisiin rahat kannattaa laittaa, ja mistä tietää, kuinka hyvin laitteet tulevat toimimaan? Sopivatko ne juuri kyseiselle pienelle käyttäjälle? Harva haluaa ostaa sikaa säkissä, mutta samaan aikaan vaakakupissa painaa oman lapsen tai nuoren hyvinvointi sekä arjen ja kuntoutuksen helpottuminen.
Hätä ei ole tämän näköinen, sillä LapCI ry:n toimistolta löytyy erilaisia puheprosessoreiden apuvälineitä ja lisälaitteita, joita lainaamme jäsenillemme koekäyttöön palautuksen postimaksun hinnalla! Meiltä löytyvät seuraavat välineet:

Aqua+-vesisuojia Nucleus 7 ja 6 -malleille (N6 -malli sopii myös Nucleus 5:lle)


Cochlear Wireless -paketti (sisältää pienoismikrofonin, TV-lähettimen ja puhelinlisälaitteen)


Comfort Audio -paketti (sisältää vastaanottimen, kuulokkeet, laturin, ohjeet ja kaulasilmukkeen)


Meluliikennevalot

Lainaamme näitä lisälaitteita ja apuvälineitä kahden viikon erissä, pidempi laina-aika voidaan sopia erikseen. Kannustamme jäseniämme ottamaan lainattavia lisälaitteita koekäyttöön, jos laite on perheellä pienessäkään harkinnassa.
Meille on aina ilo kuulla, jos pystymme auttamaan perheitä löytämään juuri heille sopivia apuvälineitä. Jos kiinnostuit, niin ota meihin yhteyttä laittamalla viestiä
info@lapci.fi!

Uusi Cochlear Nucleus Kanso 2
-puheprosessori

Satakieliseminaarissa lanseerattiin korvan ulkopuolella pidettävä Nucleus Kanso 2 -puherosessori, joka on Cochlearin tämän syksyn tuoteuutuus. Kanso 2 -puheprosessori on suunniteltu aktiiviseen elämäntyyliin, ja puheprosessorissa sulautuvat yhteen uusimmat yhdistettävyysominaisuudet sekä todistetut kuulokykyä parantavat tekniikat. Kanso 2 on kestävä ja helppokäyttöinen yksiosainen puheprosessori, jota on miellyttävä käyttää. Kanso 2 -puheprosessoria on saatavana viidessä eri värissä. Kanso 2 -puheprosessori sopii pienen ja kevyen rakenteen ansioista myös pienille lapsille ja käytettäväksi niin luokkahuoneessa kuin leikkikentällä. Alla listattuna Kanso 2 -puheprosessorin hyötyjä lapsikäyttäjän sekä käyttäjän vanhemman tai muun läheisen näkökulmasta.
Helppokäyttöinen
Kanso 2 -puheprosessori käynnistyy automaattisesti kun sen asettaa päähän, ja sitä voi ohjata painikkeettomasti napauttamalla prosessorin etukantta. Puheprosessorissa on sisäänrakennettu ladattava akku. Se ladataan langattomasti älykkäällä latauslaitteella, joka samanaikaisesti myös kuivaa prosessorin. Kanso 2 -puheprosessorissa on korkein pöly- ja vesitiiviysluo.kitus (IP68). Puheprosessoriin on saatavilla monipuoliset kiinnitysratkaisut erilaisilla turvanauhoilla.
Kuulokykyä parantava tekniikka
Kanso 2 -puheprosessori analysoi lapsen ääniympäristöä ja mukautuu automaattisesti, jotta lapsi kuulee parhain tavoin eri tilanteissa. Tekniikkaa kutsutaan Smart Sound iQ -tekniikaksi. Kanso 2:ssa on kaksi mikrofonia, jotka auttavat suodattamaan taustamelun ja kuulemaan selkeämmin haastavissa ympäris.töissä yhteen mikrofoniin verrattuna. Äänen tarkistus -toiminnolla voi tarkistaa toimivatko puheprosessorin mikrofonit normaalisti.
Yhdistettävyys
Lapsi voi nauttia äänten suoratoistosta kuuntelemalla musiikkia, pelaamalla oppimissovelluksilla tai katsomalla suosik.kielokuvia suoraan Kanso 2 -puheprosessoriin yhteensopivas.ta Apple- tai Android-laitteesta. Nucleus Smart -sovelluksella vanhemmat voivat hallita lapsen laitetta, seurata kuuntelun kehitystä ja asettaa henkilökohtaisia tavoitteita. Mielenrauhan lisäämiseksi, vanhemmat voivat myös paikantaa Etsi prosessorini -toiminnolla kadonneen puheprosessorin.

Teksti: Cochlear Finland

”Lainaus on ollut erittäin, erittäin, erittäin hyödyllinen. Milja 5v. (nimi muutettu) on oppinut suojien avulla nyt uimaan kunnolla (oikeasti kunnolla) ja sukeltamaan puolikkaan lasten altaan mitan verran! Ennen lainaa kelluskeltiin vain kellukkeiden ja yksisarvisuimarenkaan varassa. Eli ihan älyttömän hyvä, että lainaaminen on tehty teidän toimestanne mahdolliseksi. Innostuttiin niin, että tilattiin nyt Miljalle samat suojat Cochlearilta omaksi.”

Vesisuojien sovitusta ennen veteen pulahtamista
Kesäpäivillä

Kaksi sisarta, kaksi erilaista arkea sisäkorvaistutteiden kanssa

Nuoren sisäkorvaistutteen käyttäjän itsenäistyessä puheprosessorien huolto ja käyttö yleensä rutinoituu, ja nuori kykenee hoitamaan kommunikaation eri laitosten ja audionomien kanssa yksin. Aina arki ei kuitenkaan ole helppoa prosessorien temppuilun tai muiden kommervenkkien takia. Ajoittain myös erot puheprosessorimallien toimintojen (esim. striimauksen) välillä saattavat aiheuttaa turhautumista, varsinkin jos perheessä toisilla sisäkorvaistutteen käyttäjillä on uudempia ja toisilla taas vanhempia malleja.
Oonalla, 19, ja hänen pikkusiskollaan Nealla, 15, on molemmilla sisäkorvaistutteet, mutta heillä on hyvin erilaisia kokemuksia arjesta laitteiden kanssa. Miten jo pelkkä neljän vuoden ikäero voi paljastaa “SI-sukupolvien” välillä näkyviä tekniikkakuiluja ja kokemuseroja? Joskus prosessorien päivittäminen uuteen malliin olisi enemmän kuin paikallaan, etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Esimerkiksi lisälaitteet kehittyvät huimaa vauhtia ja tämä kohderyhmä mielellään striimaa ääntä suoraan korviinsa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Minkä ikäisenä sinulle leikattiin sisäkorvaistutteet? Minkä valmistajan laitteet silloin sait?
Oona: Sain noin 3-vuotiaana ensimmäisen sisäkorvaistutteen oikeaan korvaan (MED-EL, CIS PRO+), joka myöhemmin vaihdettiin MED EL TEMPO+BTE:n (myös sisäosa). Toisen sisäkorvaistutteen sain 9-vuotiaana vasempaan korvaan. Minulla on MED-ELin puheprosessorit mallissa Opus 2. Olen siitä lähtien käyttänyt molempia, kun ne laitettiin minulle.
Nea: Ensimmäisen istutteen sain 1-vuotiaana. Se oli Cochlearin ”reppumalli”. Toiseen korvaani sain istutteen noin 5-vuotiaana, jolloin sain ”Femmat” (Nucleus 5) molempiin korviini. Nyt minulla on ”Seiskat” (Nucleus 7), jotka sain ehkä vuosi sitten.

Mitkä puheprosessorit (ja apuvälineet) sinulla on tällä hetkellä käytössä? Miten hyvin koet niiden toimivan?
Oona: Nykyhetkellä on käytössä samat laitteet, jotka ovat toimineet aika hyvin. Ongelmia on hikoillessa esim. harrastuksissa, koulussa, työssä tai kesällä. Prosessorit lakkaavat toimimasta kosteuden takia ja välillä on hankaliakin tilanteita ollut tästä syystä. Jos prosessorit eivät ole toimineet tai ovat menneet rikki, niin ne on aina korjattu tai vaihdettu uusiin vastaaviin. Tämä ei kuitenkaan poista tuota kostumisen aiheuttamaa ongelmaa kun kuuleminen loppuu.
Nea: Cochlearin Nucleus 7 ja iPhonessa Nucleus 7 smart -appi käytössä. Nämä toimivat todella hyvin.

Miten istutteen käyttö näkyy arjessasi? Kuinka paljon vaihtoa/huoltoa akut/patterit kaipaavat, miten koulussa ollaan otettu huomioon istutteen käyttäjät? Striimaatko musiikkia suoraan puheprosessoreihisi?
Oona: Olen tottunut prosessoreihin ja niiden käyttöön. Käytän niitä aina, kun menen jonnekin, mutta kotona olen ilman niitä. Aikaisemmin pattereita piti vaihtaa noin viikon välein, mutta nykyään menee helposti 2 viikkoa, että pitää vaihtaa patterit. Akut eivät kestä edes koko päivää, siksi käytän pattereita.
Ala-asteella minulla oli viittomakielinen avustaja ja meillä oli myös viittomakielen ”kursseja”, joihin kaikki halukkaat olivat tervetulleita. Yläasteella ja lukiossa minut on otettu hyvin huomioon, mutta välillä opettajat unohtivat, että minulla on kuulovamma. Minut on vapautettu kuunteluosioista ja tästä syystä minulla oli välillä ”turhia” kielten tunteja, missä minua ei huomioitu millään tavalla ja muut kuuntelivat kuuntelutehtäviä. Silloin istuin vaan ja yritin itse keksiä tekemistä tunnin ajaksi. Muutamilla opettajilla on ollut ennakkoluuloja kuurouteen liittyen, eivätkä kaikki ole ymmärtäneet. Monet opettajat kuitenkin kysyivät minulta aina, kuulenko mitä he puhuvat minulle ja muille oppilaille.
En voi kuunnella suoraan prosessorien kautta puhelimesta, kun niissä on vanha malli. Joten joudun käyttämään kuulokkeita, jos haluan kuunnella musiikkia. MED-ELlin uusimmissa malleissa olisi melkein samanlaiset ominaisuudet kuin Cochlearin N7 -puheprosessoreissa. MED-ELin uudempi malli helpottaisi arkea valtavasti, ja se on kosteussuojattu, joten sekin takaisi arjen, koulun, harrastusten ja työn sujumisen. Ei syntyisi tilanteita, joissa kuuleminen loppuu hikoilun takia, jolloin ei tarvitsisi jännittää sitä, milloin kuuleminen mahdollisesti loppuu. Striimauksen mahdollisuus olisi myös hyvä ominaisuus tänä päivänä.
Nea: Käytän puheprosessoreita joka päivä, kun olen hereillä, ja yöhön asti (kuuntelen musiikkia myös nukkumaan mennessäni). Toista prosessoria en käytä ihan joka päivä. Käytän pattereita ja niitä vaihdan yleensä 3-4 päivän välein.
Koulussa opettajat tietävät istutteistani ja ovat ottaneet mukavasti asian aina tarvittaessa huomioon, mm. siten, että minun ei ole pakko tehdä kuuntelutehtäviä. Ala-asteella luokassa oli ryhmäavustaja.Kuuntelen mm. Spotifyä useita tunteja päivässä. Striimaan myös Netflixiä, YouTubea yms. suoraan prosessoreihini.

Miten hyvin/huonosti kommunikaatio kulkee sinun ja audionomin/kuulokeskuksen välillä? Koetko, että huoliasi ja pyyntöjäsi kuunnellaan?
Oona: Hyvin on toiminut kommunikaatio kuulokeskuksen kanssa. Aina otetaan asiani hoidettavaksi, ja ajan olen saanut aina sitä tarvittaessa. Kuulokeskuksessa on mukavia työntekijöitä. Tuntuu kuitenkin, että välillä ei ymmärretä, millaista on ”elää” vain prosessoreiden avulla, jotka eivät toimi luotettavasti. Nykyisten prosessorieni kanssa olevien ongelmien takia olen pyytänyt päivittämään prosessorini uusiin, mutta tätä ei ole vielä tapahtunut. Toivotaan, että tähän tulisi pian muutos.
Jotkut lääkärit katsovat/pitävät minua vammaisena. En kuitenkaan koe olevani vammainen ja ei tunnu oikein kivalta kuulla olevansa lääketieteellisten normien mukaan vammainen, jolta puuttuu kuulokyky. Koen olevani normaali kuuro nuori nainen, joka käyttää sisäkorvaistutteita.
Olen viittomakielinen, ja kuulokeskuksessa viittomakielen opetteluun ei alussa suhtauduttu kovin positiivisesti. He ehkä halusivat, että oppisin ensin puhumaan enkä viittoisi ollenkaan (kotona meillä ei ollut mitään kommunikaatiotapaa vanhempieni ja minun välillä, minkä takia vanhemmat opiskelivat viittomakieltä. Viittomakielestä tuli meille kommunikaatiotapa ennen kuin sain implantit, opin niiden avulla kuulemaan ja sitä kautta puhumaan). Nykyään osaan puhua hyvin ja käytän viittomakieltä aktiivisesti. Kuulokeskuksen kanssa ei ole ollut tästä ns. ongelmaa enää vuosikausiin, ja koen heidän tukevan valintaani.
Nea: Audionomin/kuulokeskuksen kanssa kommunikointi on sujunut aina hyvin, ei valittamista. Minua on aina kuunneltu ja kohdeltu hyvin.

Mitkä asiat istutteen käyttäjänä ovat ihania arjessa? Mitkä eniten turhauttavia?
Oona: Implanttien avulla pystyn kuuntelemaan musiikkia ja kaikenlaisia ääniä. Ei tarvitse pitää puheprosessoreita koko päivää, jos ei halua. Esimerkiksi kotona olen aina ilman prosessoreita, koska tykkään hiljaisuudesta. Jotenkin melun ympäristössä väsyy nopeammin ja alkaa helposti särkemään päätä. Vasen korva väsyy helposti, eikä se jaksa kantaa prosessoria pitkää aikaa. En tiedä, mistä se johtuu.
Huono puoli puheprosessoreissa on se, että ne kastuvat helposti ja se onkin aiheuttanut minulle hankaluuksia kuuntelemisessa. Urheilen paljon ja on paljon puheella ohjattuja treenejä, joissa on vaikeaa seurata mistä jutellaan, kun ei kuule. Vähänkin jos hikoilee, niin heti puheprosessorit kastuvat ja lakkaavat toimimasta. Sitten joutuu olemaan loppupäivän kuurona. Onneksi osaan viittomakieltä ja lukea huuliota, joten se helpottaa paljon. Käyn töissä ja koulussa, eikä silloin uskalla liikkua kovin paljon, muuten hikoilee ja implantit kastuvat ja kuuleminen loppuu. Ihmisten tuijotus ja osoittaminen minua kohtaan on todella ahdistavaa, kun oikeasti tajuaa olevansa ”erilainen” kuin muut. Haluaisin, että rohkeasti tultaisi kysymään, mitkä laitteet minun päässäni on yms. Se olisi kiva, kun tietää, että ihmisiä kiinnostaa. En haluaisi, että ennakkoluulot estävät tutustumisen.
Nea: Ihanaa on, kun pystyn kuulemaan ja saan kuunnella musiikkia ihan rauhassa. Voin harrastaa eri lajeja yhtenä muiden joukossa tosi hyvin, ja kuulen mitä valmentajat ja kaverit sanovat. Välillä turhauttaa, ettei kuule aina hyvin. Joidenkin ihmisten istutteiden tuijotus ja niistä utelu välillä myös turhauttaa.
Kiitos Oona ja Nea!

Ilmoittaudu mukaan Voimauttava valokuva -viikonloppuun LapCI ry:n nettisivujen tapahtumat-osiossa!

Oikaisu: elokuun teemaliitteessä olimme virheellisesti lisänneet Irja Mikkosen esittelyyn nimityksen ”akateemikko”. Mikkosella ei ole akateemikon arvonimeä.

CIsumusa – Puhemuskari
puheen kehityksen tukena

CIsumusan puhemuskarit sopivat kaikille kuulovammaisille 0–6-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Haemme osallistujia kevään etäpuhemuskariin ja Jyväskylän lähitoteutukseen.
Asiantuntijat yhdessä perheiden kanssa Puhemuskareita on suunnittelemassa ja toteuttamassa aina kaksi eri ammattikunnan edustajaa. Toinen ohjaajista on logopedian ammattilainen, ja toinen musiikkipedagogian/musiikkiterapian ammattilainen. Kuulovammaisille lapsille sopivia kielen kehityksen menetelmiä yhdistetään puhemuskareissa tavoitteelliseen musiikkitoimintaan. Olemme CIsumusa-hankkeessa saaneet ammattilaisten rinnalle useita mahtavia opiskelijoita tuomaan tuoretta näkökulmaa puhemuskareiden sisältöön. Ammattilaisten, opiskelijoiden ja perheiden yhteistyön avulla CIsumusa-hanke on ottanut vuodessa valtavan harppauksen kohti parempaa, tuloksellisempaa ja lapsilähtöisempää puhemuskaritoimintaa.

Kielen ja kuulon kehitys
Musiikkitoiminnan on tutkimuksissa havaittu kehittävän kuulovammaisen lapsen puhetta. Aiheeseen on Suomessa erikoistunut logopedian yliopistonlehtori ja puheterapeutti Ritva Torppa. Hän on tehnyt aiheesta tutkimuksia ja kehittänyt puhemuskarikonseptin jo vuosia sitten. CIsumusa-hankkeessa kehitämme konseptia edelleen yhteistyössä Ritvan, osallistuvien perheiden sekä monien muiden asiantuntijoiden kanssa.
CIsumusan puhemuskareissa ei keskitytä musisoimaan ainoastaan kerran viikossa, vaan kielen ja kuulon kehitykseen tähtääviä musiikillisia ohjeistuksia ja tehtäviä annetaan perheille kotiin toteutettavaksi.
Miten haet mukaan CIsumusaan?
Uudelle puhemuskarikaudelle etsitään nyt osallistujia kahteen ryhmään. Lue lisää ja hae mukaan osoitteessa
lapci.fi/cisumusa.

Marraskuiset terveisemme teille, hyvät vanhemmat! Lämpimästi tervetuloa jälleen Satakielen kantaville siiville!
EMPATIASTA MIELIKUVITUKSEEN JA MIELEN JOUSTAVUUTEEN – TUNNETAIDOT KUULOVAMMAISEN LAPSEN SUPERVOIMANA -WEBINAARI 16.11.2020 klo 13.00-15.00. Ihanat yhteistyökumppanimme psykologi Julia Pöyhönen Familyboostista ja puheterapeutti Lyndsey Allen Englannista johdattelevat näihin tärkeisiin teemoihin. Tule sinäkin mukaan! Ilmoittautuminen 15.11. mennessä
satakieliohjelma.fi tapahtumat-osiosta.
SATAKIELEN SUOSITUT OPPAAT löytyvät Satakielen nettisivuilta satakieliohjelma.fi tietopankki-osiosta. Kurkista ja ota käyttöösi!
UUSINTA TIETOA SEMINAARIJULKAISUSTA! Upouusi Satakieliseminaari 2020 -julkaisu on jaossa sähköisessä muodossa satakieliohjelma.fi tietopankki-osiossa. On ilo tarjota uusin julkaisumme myös tässä muodossa – ole hyvä!
Satakieliohjelman ohjelmakausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Uusista suunnitelmista ja jatkosta tiedotamme enemmän vuoden 2021 alussa. Seuraa tiedotustamme osoitteessa satakieliohjelma.fi ja facebook.com/satakieliohjelma.fi.
Ilolla ja kiitollisuudella päätämme kuluneen ohjelmakauden – innostuksella suuntaamme kohti uutta!
Yhdessä olemme enemmän!
Terveisin, Eeva / Satakieliohjelma

Tietoa ja tukea vanhemmille

Toimitus ja taitto: Saana Poutanen,
Isa Pulli ja Marianne Peltoniemi

Puheenjohtaja
Minna Mäkelä
minna.lapci@gmail.com
050 560 99 07

Toiminnanjohtaja
Janet Grundström
janet.grundstrom@lapci.fi
040 091 45 83

Projektikoordinaattori, CIsumusa
Saana Poutanen
saana.poutanen@lapci.fi
040 809 70 49

Projektikoordinaattori, CIsupaja
Marianne Peltoniemi
marianne.peltoniemi@lapci.fi
045 859 08 88

Järjestöassistentti
Isa Pulli
isa.pulli@lapci.fi
040 664 6059

info@lapci.fi www.lapci.fi www.kuuloavain.fi Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki