Kenelle SI?


Vuosittain Suomessa diagnosoidaan muutama kymmenen vaikea-asteista molemminpuolista sisäkorvaperäistä kuulovammaista lasta. Suurin osa näistä lapsista syntyy kuulovammaisina, kun taas osalla kuuroutuminen tapahtuu myöhemmin, esimerkiksi aivokalvontulehduksen seurauksena. Näiden lasten jäännöskuulo on niin vähäistä (tai sitä ei ole ollenkaan), ettei kuulonkuntoutus perinteisin akustisin kuulokojein ole tuloksellista. Aiemmin näiden lasten kommunikaation avuksi otettiin viittomakieli. Nykyisin lähes kaikki vaikea-asteisesti kuulovammaiset lapset saavat sisäkorvaistutteen, mikä useimmissa tapauksissa mahdollistaa kuulon kehittymisen ja kielen kuntoutumisen.

Suomessa leikataan vuosittain noin 200 istutetta, joista alle neljäsosa lapsille? Mikäli tarvetta on eli kuulovamma on vaikea-asteinen molemmissa korvissa, lapsille leikataan SI pääsääntöisesti molempiin korviin. Myös toispuolisia implantointeja tehdään.

Ensimmäinen syntymästä asti kuulovammainen suomalaislapsi implantoitiin ulkomailla vuonna 1995 ja Suomessa ensimmäinen lapselle tehty leikkaus tehtiin 1997. Suomessa on 1990-luvun puolivälistä vuoden 2019 elokuun loppuun olevalla ajanjaksolla on SI asennettu 1801 henkilölle, joista 0-18 -vuotiaita leikkaushetkellä on ollut 547 henkilöä. Suomessa leikkaukset tehdään yliopistollisissa sairaaloissa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Pyrkimyksenä on, että lapsi saisi SI:n mahdollisimman varhain. Koko maailmassa SI-leikkauksia oli 2019 elokuun loppuun mennessä on tehty noin 600 000 leikkausta.

Kun lapselle mietitään SI-hoitoa, on arvioitava lapsen kokonaistilanne. Laajojen tutkimusten jälkeen päätöksen SI-hoidosta tekevät lapsen vanhemmat. Yliopistollisen sairaalan SI-tiimi kertoo heille mahdollisimman laajasti ja tarkasti, mihin vanhemmat ovat päätöksellään sitoutumassa. Lisäksi vanhemmille selvitetään kuntoutusmuodon tarjoamat mahdollisuudet. Yksilötasolla ei voida varmasti ennustaa, miten lapsi kuulee tulevaisuudessa ja miten lapsen kieli kehittyy.