Arkikuntoutusta 2/3


Nyt kun lähikuntoutuspalvelut ovat tauolla, on vanhempien entistä tärkeämpi pitää huolta kuulovammaisen lapsen arkikuntoutuksesta. MED-ELin blogista löytyy artikkelisarja, jossa perehdytään erilaisiin arkikuntoutuksen menetelmiin. Tässä artikkelisarjassa julkaisemme näiden englanninkielisten blogitekstien suomenkielisiä tiivistelmiä. Alkuperäisten artikkelien linkit löytyvät kunkin tiivistelmän lopusta. Miten teidän perheessänne toteutetaan arkikuntoutusta?

Arkikuntoutusta-artikkelisarjan muihin osiin pääset alla olevista linkeistä.
Arkikuntoutusta 1/3
Arkikuntoutusta 3/3

Akustinen painotus  

Helppo tapa treenata lapsen kielen lausumista ja oikeanlaista sanapainoa on harjoittaa akustista painotusta puheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhempi lisää painotusta niille äänteille tai sanoille lauseessa, jotka lapsen on tärkeä huomioida ja joiden ääntämisessä lapsella on hankaluuksia. 

Videolla harjoitellaan akustista painotusta.

Voit vaihdella äänesi korkeutta, sanoa sanan erilaisella äänellä (esim. kuiskaten, laulaen), pysähtyä sekunniksi ennen olennaisinta/vaikeaa sanaa ja liioitella äännettä (’rrruisleipä’, ’Exxxpresssbussi’). Tärkeää on se, ettet korjaa lapsen ääntämystä toistaen väärin lausuttua äännettä, vaan lapsi kuulee sinun lausuvan sanan oikein. Esimerkiksi jos lapsi sanoo ’syön polkkanaa’ voit vastata ’niin, minäkin syön porkkanaa!’ 

Lisäämällä painotusta niille sanoille, joihin haluat lapsen kiinnittävän huomiota, autat kartuttamaan hänen sanavarastoaan. Käyttämällä esim. uusia adjektiiveja kuvaamaan tuttuja asioita ja painottamalla niitä lauseessa lapsen huomio kiinnittyy paremmin siihen, mitä sinulla on sanottavana (’nallella on iso, kirjava paita, mutta siltä uupuu sen kudottu, pörröinen pipo’).

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Akustinen painotus

Kuvailun kuuntelu 

Lapsen sanavaraston ja auditiivisen muistin kannalta on erityisen olennaista, että lapsi harjoittaa kuvailun kuuntelua. Lapsi oppii paremmin sisäistämään saamaansa tietoa ja toimimaan sen pohjalta itsenäisesti, kun hänen kuuntelutaitonsa harjaantuvat. 

Videolla vanhempi ja lapsi kirjoittavat kauppalistaa yhdessä.

Esimerkiksi jos opettaja pyytää ottamaan ’koulutavarat esille’ lapsen tulee osata kuunnella, ymmärtää ja muistaa avainsana ’koulutavarat’ sekä se mitä siihen sisältyy, jotta hän osaa toimia kehotuksen mukaisesti. Lapsen sanavaraston tulisi olla alati laajeneva ja syvenevä meri; emme halua lasten osaavan ainoastaan sanaa ’iso’ vaan myös sanat ’kookas’, ’suunnaton’ ja ’mittava’. 

Voit helposti tukea lapsen kuuntelutaidon ja sanavaraston kehittymistä tekemällä siitä hauskaa ja vuorovaikutteista. Yksinkertaisia harjoituksia ovat esimerkiksi:

1. korvata avainsana lauseessa antamalla siitä sen sijaan tuntomerkkejä tai käyttämällä kiertoilmaisua (’laita kengät jalkaan’ vs. ’etsi itsellesi jotain jalkoihin pantavaa, jotta voidaan lähteä käymään ulkona’), 
2. käyttämällä toistuvasti monimutkaisempia sanoja kuvaamaan toimintaa, tunnetta tai tarkoitusta (’näetkö linnun liitelemässä taivaalla?’ ’nyt vaivataan taikina kimmoisaksi, jonka jälkeen se sitten voi kohota’) tai
3. kuvailemalla kuvan, jonka lapsi voi sitten piirtää kertomasi perusteella.

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Kuvailun kuuntelusta.

 Ajalliset käsitteet 

Aikaan liittyvät käsitteet saattavat tuottaa aiheen teoreettisuuden takia lapsille päänvaivaa. Lapsen matemaattisten taitojen, lukutaidon sekä ongelmanratkaisukyvyn kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää harjoitella ajan kulkuun liittyvien termien käyttöä käytännön kautta. Siksi on siis hyvä, että lapsi kuulee ajallisia käsitteitä käytettävän joko leikin tai päivittäisten rutiinien lomassa. 

Videolla opetellaan ajanmääreitä leikin lomassa.

Ajallisia käsitteitä, joita käytetään kuvaamaan lyhytaikaisia asioita, ovat mm. sitten, ennen, jälkeen, sen aikaa, samaan aikaan, toiseksi, kolmanneksi ja viimeiseksi. Lapsen on hyvä ymmärtää nämä, sillä ne auttavat häntä järjestelemään mielessään tapahtumien kulkua sekä näkemään helpommin syy-seuraussuhteita. 

Vanhempana voit opastaa lasta ajallisten käsitteiden käytössä viljelemällä niitä puheeseesi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi leikkiessäsi lapsen kanssa leluilla voit koettaa asettaa tapahtumia aikajärjestykseen osana leikkiä (’tämä pikkuauto menee tunnelista läpi ensimmäisenä’, ’nukke syö ensin päivällisen ja menee sitten nukkumaan’). Jos lapsi on tarpeeksi vanha voit pyytää häntä auttamaan esim. ruokareseptien seuraamisessa. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Ajallisista käsitteistä.

Tunnetaitojen opettaminen 

Kuulovammaisen lapsen vanhemmat saattavat herkästi keskittyä opettamaan lapselleen ’käytännönläheistä’ kieltä: objekteja, toimintasanoja, numeroita ja värejä. Vanhempi voi kokea, että abstraktien konseptien – ajatusten, tunteiden, ideoiden ja perspektiivien – ymmärtäminen saattaa olla lapselle liian hankalaa. 

Yleensä lapset oppivat näitä sanoja sattuman kautta kuulemalla aikuisten käyttävän niitä monimutkaisemmissa keskusteluissa; sisäkorvaistutelapset taas eivät välttämättä ohimennen kuule tämänkaltaisia keskusteluita ja jäävät siten paitsi. 

Videolla opetellaan tunteiden ja ajatusten sanoittamista lautapelin avulla.

Mielentilaan viittaavia termejä on siis hyvä viljellä puheeseen varsinkin silloin, kun vietät lapsen kanssa läheisiä, merkityksellisiä hetkiä. Voit esimerkiksi erilaisia tavaroita tai ruoka-aineita valitessa keskustella mieltymyksistä ja samalla opettaa sanojen ’tykätä’, ’luulla’ ja ’miettiä’ oikeanlaista käyttöä (’minä tykkään juustosta’, ’luulen, että isäsi lempiväri on vihreä’, ’mietin, että mitäköhän veljesi tykkäisi syödä?’). 

Puhukaa sinun tunteistasi, lapsesi tunteista sekä eri ihmisten ja hahmojen tunteista päivän mittaan. Muistakaa myös keskustella miksi kenestäkin saattaa tuntua miltäkin: ’sinä näytät erityisen iloiselta saadessasi syödä jäätelöä’; ’hän näyttää pelokkaalta, koska ei löydä äitiään.’ 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Tunnetaitojen opettamisesta.

Riimittely 

Ennen kuin lapsesi oppii lukemaan ja kirjoittamaan on tärkeää, että hän kehittää ’fonologista tietoisuutta’, eli taitoa tunnistaa ja jakaa sanan äänteitä osiin sekä ymmärtää, kuinka eri äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja. 

Kun lausumme sanoja ääneen, tuomme puheen eri äänteitä yhteen erilaisissa muodostelmissa. Kuulemalla näitä eri muodostelmia toistettavan uudelleen ja uudelleen lapsi alkaa ymmärtää, kuinka eri tavoin äänteitä voi liittää yhteen. 

Videolla harjoitellaan riimittelyä satukirjan avulla.

Riimittely on oiva tapa saada lapsi kiinnittämään huomiota erilaisiin äänteisiin puhutussa kielessä. Voit auttaa rakentamaan lapsesi äännetietoisuutta tuomalla esiin riimisanoja kirjoissa, lauluissa ja jokapäiväisissä askareissa. Käytä lauseita kuten ’kuu ja puu: ne rimmaavat, koska niiden loppu kuulostaa samalta’ tukeaksesi lapsen äännetietoisuuden kehitystä. 

Laulut ja lorut, joissa on paljon alku- ja loppusointuja, ovat erityisen hyviä apuvälineitä opettamaan riimittelyä: esimerkiksi ’Entten tentten teelika mentten’, ’Tuiki tuiki tähtönen’ ja ’Rati riti ralla’ ovat täynnä hauskoja riimejä. 

Alkuperäinen MED-ELin blogiartikkeli Riimittelystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *