Vieraskynä: Etäpuheterapiaa välimatkoista riippumatta


Kuvassa tietokoneen näytöllä näkyy etäpuheterapiassa käytettävä peli.

Olen puheterapeutti Ulla Sergejeff, ja olen työskennellyt kuulovikaisten lasten ja aikuisten kanssa pitkään. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta olen tehnyt vuodesta 1999. Ensin oman toiminimen puitteissa ja vuodesta 2013 perustamamme Outloud Oy:n kautta. Tällä hetkellä tuotamme puheterapiapalveluita ja teemme myös sovelluksia iOs- ja Android-laitteille kuntoutuksen tueksi.  

Etäterapian tekemistä olemme yrityksessämme harjoitelleet jo vuodesta 2017 alkaen. Meillä on ollut terapia-asiakkaita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin etäisimmistä kunnista, Porista, Kuusamosta ja jopa Dubaista. Satunnaisia konsultaatioita olemme tehneet ympäri maapalloa toimistoltamme käsin. Olemme kokeneet että, etäterapian avulla on mahdollista toteuttaa laadukasta kuntoutusta etäisyyksistä riippumatta. 

Tänä keväänä koronavirustilanteen vuoksi perheet ja terapeutit ovat joutuneet miettimään kantaansa etäterapiaan. Kaikilla on paljon kysymyksiä etäterapiaan liittyen ja tässä kirjoituksessa yritän vastata niistä osaan. 

Onko etäterapia yhtä vaikuttavaa kuin läsnäolokuntoutus?

Kelan etäkuntoutushankkeen mukaan etäterapia on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain annettava terapia (lähde). Joissakin tapauksissa taitojen siirtyminen arkeen on ollut jopa nopeampaa kuin vastaanotolla tai päivähoidossa tapahtuvassa terapiassa, jossa vanhempia ei tavata säännöllisesti tai vain lyhyen aikaa. Ilman testaamista ei kuitenkaan voi tietää, onko etäterapia sopiva tapa toteuttaa kuntoutusta. Etäkuntoutuksen soveltuvuus asiakkaalle täytyy harkita yksilöllisesti.

Miten etäterapia toteutetaan?

Etäterapiayhteyttä varten tarvitaan tietokone tai mobiililaite, jossa on internet-yhteys, kamera, mikrofoni ja kaiuttimet. Kuntouttava terapeutti kertoo perheelle mitä ohjelmaa käytetään ja tarvitseeko vanhemman ladata laitteelle jotain valmiiksi. Terapeutti voi joko lähettää kutsun kokoukseen/terapiaan sähköpostia käyttäen tai vaihtoehtoisesti välittää kokouksen/terapian liittymistiedot ja salasanan tekstiviestinä vanhemmalle. Oikealla linkillä tai koodilla terapeutti sekä kuntoutettava päätyvät samaan kokoukseen ja terapia voi alkaa. 

Alussa yhteyksien luomisessa on joskus vaikeuksia, mutta yhteistyöllä ja pähkäilemällä teknologiasta on yleensä saatu voitto ja terapiaa on päästy tekemään. Tärkeää on varmistaa, että internet-yhteys toimii hyvin. Etäterapian ajaksi olisi hyvä saada muut perheen jäsenet pois samasta wi-fistä, jotta yhteys toimii varmasti. Vaikka rauhallinen kuunteluympäristö on todella tärkeää etäterapiassa, muuta perhettä ei kannata laittaa Netflixin ääreen terapian ajaksi internet-yhteyttä kuormittamaan. Isomman lapsen kanssa voidaan käyttää kuunteluratkaisuja, joissa tietokoneen ääni saadaan suoraan sisäkorvaistutteeseen. Tämä mahdollistaa myös tarkan kuuntelun harjoitukset. 

Kuvassa näkyy puheterapeutti tietokoneen näytöllä pitämässä etäpuheterapiaa
Etäpuheterapia käynnissä tietokoneen välityksellä.

Jaksaako lapsi istua ruudun ääressä koko terapian ajan?

Ei ole tarpeenkaan istua koko aikaa. Minulle annettiin etäterapiaa aloittaessani ohjeeksi, että etäterapiassa voi tehdä melkein kaikkea mitä läsnäoloterapiassakin. Ainoastaan koskettamaan ei pääse eli terapiassa voi leikkiä ja liikkua ja vanhempi voi tehdä lapsen kanssa vaikkapa olohuonesirkusta puhemotoriikkaharjoitusten lomassa. Eräs etäterapialapsi rakasti mielikuvituspallon heittelyä ruudun läpi! 

Toki osan terapiasta lapsi voi istua tietokoneen ääressä, tehden harjoituksia ja pelaten pelejä, joita terapeutti koneelta näyttää. Terapeutti voi jakaa pelejä näytölle myös iPadilta tai heijastaa pöydällä olevaa noppapeliä. Lisäksi voi pelata internetistä löytyviä pelejä. Mutta ihan kasvokkainkin voi tehdä vaikka ja mitä ilman fyysistä läsnäoloa. 

Pitääkö vanhemman olla paikalla?

Etäterapiassa vanhemman tai jonkun luotettavan aikuisen pitää olla koko ajan paikalla. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpi rooli aikuisella on. Pienen lapsen kohdalla työskennellään enemmän vanhempien kanssa ja pohditaan esim. kuunteluolosuhteita, kielenkäyttötilanteita, tai vaikkapa miten Lingin äänteet saataisiin testattua arjessa. Isompi lapsi voi jo istua tietokoneen ääressä yksinkin, jos vanhempi on riittävän lähellä auttaakseen esim. teknologiapulmien kanssa. Se mitä terapiassa tehdään riippuu tietysti kuntoutukselle asetetuista tavoitteista. 

Onnistumisen kokemuksia etäterapiassa?

Olen kokenut etäterapiatyöskentelyn todella antoisana ja mielestäni olen päässyt tiiviimpään yhteistyöhön vanhempien kanssa kuin päiväkoti- tai koulukäyntejä tekemällä. On ollut mahtavaa päästä perheiden arkitouhuihin mukaan: tekemään aamupalaa, valmistautumaan ulkoiluun tai lounaalle. Näissä tilanteissa erityisen hienoa, että saa auttaa vanhempia huomaamaan miten omaa kielen käyttöä voi näissä tilanteissa muuttaa niin, että se tukee vielä enemmän lapsen kielen kehitystä.

Kurjia kokemuksia etäterapiassa?

Se harmittaa aina, jos internet-yhteys pätkii tai teknologian kanssa on ongelmia. Useimmiten terapiaistunto saadaan järjestymään ainakin kohtuullisesti, mutta joskus on jouduttu toteamaan, että yritetään seuraavalla kerralla uudestaan. 

Palautetta etäterapiasta

Ihana asiakkaani Alida on pian 3-vuotias tyttö, jolle on asetettu leikkauksella sisäkorvaistutteet 9 kk iässä.  Alida saa puheterapiaa Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ja viimeiset 6 kk puheterapia on toteutunut etäterapiana. Alidan kotipaikkakunnalta ei löytynyt kuntouttavaa terapeuttia ja TYKS:n Kuulokeskuksen puheterapeutin Satu Rimmasen aloitteesta perhe tuli minulle puheterapiaan. Kokemuksena etäterapiasta Alidan äiti, Tytti, kertoo, että tässä vanhempi pääsee itse enemmän osallistumaan kuntoutukseen ja sen kautta terapiassa pohdittavat asiat tulevat helpommin osaksi arkea. Etäterapia on ollut yllättävän toimivaa ja Alida on tykännyt tästä selvästi. Äiti kokee, että ollut yllättävää kuinka hyvin Alida on jaksanut keskittyä tekemiseen tietokoneen äärellä. 

Ihanin palaute terapeutille on ollut, että Alida saattaa joskus spontaanisti kysyä: ”Voidaanko katsoa Ullaa?”

Kannustan kaikkia rohkeasti ainakin kokeilemaan etäterapiaa. Tässä nykyisessä koronavirustilanteessa se on joka tapauksessa parempi ratkaisu kuin ei terapiaa ollenkaan. Tiedän jo etukäteen, että etäterapiassa saavutetaan tänä keväänä paljon onnistumisen kokemuksia haasteista ja hankaluuksista huolimatta. Nähtäväksi jää kuinka monet haluavat jatkaa etäterapiassa sitten tulevaisuudessa, kun taas saamme tavata toisiamme.

Oikein hyvää kevättä kaikille. Pysykää terveenä!

Ulla Sergejeff
Puheterapeutti
Outloud Oy
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *